Hae SYL:n kehitysyhteistyön neuvottelukuntaan

Innostutko globaalista vaikuttamisesta ja koulutuksen edistämisestä kansainvälisesti? Oletko sinnikäs viestijä, verkostoituja tai rahoituksen tuntija? Onko sinulla paloa antaa osaamisestasi pala maailmalle?

Etsimme idearikkaita ja motivoituneita tekijöitä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kehitysyhteistyöasiain neuvottelukuntaan (KENKKU). 15 jäsenjärjestöä ja 130 000 yliopisto-opiskelijaa edustava SYL on maan suurin opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta toimii SYL:n hallituksen neuvonantajana kehitysyhteistyöasioissa.

Edellytämme KENKKUn jäseniltä sitoutumista tehtäviinsä ja motivaatiota, mutta KENKKU on nimenomaan tarkoitettu oman osaamisen kartuttamiseen.

KENKKU koostuu kolmesta eri teemaryhmästä: viestintä-, vaikuttamis- ja verkosto/yritysyhteistyötiimistä. Jokaisessa tiimissä on 5 jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja. Koko KENKKUlla on kolme yhteistä tapaamista vuodessa: syyskuussa, joulu/tammikuussa ja toukokuussa. KENKKUlaisten oletetaan osallistuvan yhteisiin tapaamisiin. Tämän lisäksi tiimien puheenjohtajat tapaavat noin kerran kuussa SYL:n toimistolla suunnitellen ja kehittäen toimintaa. Puheenjohtajien ja KENKKUn kokousten välillä tiimit työskentelevät itsenäisesti Slack-tiedotuskanavaa hyödyntäen. Tämän lisäksi kullakin ryhmällä on kaksi omaa tapaamista SYL:ssa. Kaikkien KENKKUn jäsenten toivotaan esittelevät SYL:n kehitystoimintaa oman yo-kuntansa edustajistolle, hallitukselle ja/tai kehyvaliokunnalle. Ensimmäinen koko KENKKUn yhteinen tapaaminen on perjantaina 14.9.2018 klo 10–16.

Kokousten lisäksi KENKKUn toimintaan on hyvä varata noin 20 tuntia / lukukausi, puheenjohtajien hieman enemmän. SYL:lla pidettävissä kokouksissa on tarjolla lounas, ja osallistujien matkakulut kokouksiin korvataan.

Tiimit ja niiden tehtävät:

1. Viestintätiimi

Viestintätiimi pitää huolen kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa, luo viestinnän sisältöjä ja ideoi viestinnän kehittämistä. Tiimin jäsenenä pääset kirjoittamaan blogitekstejä, koordinoimaan yo-kuntavierailuja ja niiden sisältöä sekä toimimaan linkkinä yo-kuntien viestintäsektorien kanssa.

2. Vaikuttamistiimi

Eduskuntavaalit pidetään keväällä 2019. Vaikuttamistiimin jäsenenä pääset kehittämään sisältöjä SYL:n eduskuntavaalivaikuttamiseen kehityspolitiikan osalta. Koska myös eurovaalit ovat nurkan takana, voit päästä perehtymään myös sen kehityspoliittisiin sisältöihin. Tiimin työhön kuuluu tiedon etsintää, taustamateriaalien tekoa ja argumenttien luomista vaikuttamistyöhön.

3. Verkosto/yritysyhteistyötiimi

Verkosto/yritysyhteistyötiimi työskentelee kehitysyhteistyön varainhankinnan parissa. Pääset kartoittamaan ja kontaktoimaan mahdollisia yritysyhteistyökumppaneita ja etsimään tukea SYL:n kehitysyhteistyötoimintaan. Tiimin jäseniltä kaivataan idearikkautta ja näkemystä markkinointiin ja rahoitukseen.

Ylioppilaskuntia pyydetään esittämään neuvottelukuntaan 2–3 jäsentä. Ylioppilaskunnalta ei edellytetä kehitysyhteistyötoimintaa, ja hakijat eri taustoista ovat tervetulleita. Hakemuksiin toivotaan liitettäväksi ansioluettelo ja motivaatiokirje, jossa hakija voi kertoa näkemyksistään ja kokemuksestaan toimintaan liittyen, sekä kertoo minkä tiimin jäsen hän haluaisi olla sekä mahdollisen kiinnostuksensa tiimin puheenjohtajuuteen. Myös mahdolliset pidempikestoiset esteet täysipainoiselle osallistumiselle (esim. suunnitellut opinnot ulkomaille) pyydetään ilmoittamaan.

Ylioppilaskuntia pyydetään esittämään jäseniä ja lähettämään esittämiensä henkilöiden hakemukset sähköpostitse 30.5.2018 mennessä SYL:n kehitysyhteistyöstä vastaavalle hallituksen jäsen Petra Laitille (petra.laiti@syl.fi). Toimita siis hakemuksesi osoitteeseen kvasiantuntija@tamy.fi 27.5. mennessä.

SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Lisätiedot:

https://syl.fi/syl/kehitysyhteistyo/

Kehitysyhteistyöstä vastaava hallituksen jäsen Petra Laiti

petra.laiti@syl.fi

+358 44 906 5003

SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar

johanna.ursin-escobar@syl.fi

+358 44 780 0220

* * *
Apply for SYL’s Advisory Board for Development Cooperation

Are you inspired by global influencing and promoting education on an international level? Are you a persistent communicator, good at building networks, or a fundraising pro? Do you want to share some of your expertise with the world?

We are looking for imaginative people, who are committed and motivated, to join the National Union of University Students in Finland SYL’s Advisory Board for Development Cooperation (KENKKU). SYL is Finland’s largest lobbying and service organisation for students, representing 15 member organisations and 130,000 university students. The Advisory Board for Development Cooperation advises SYL’s board on matters relating to development cooperation.

We expect KENKKU members to be committed and motivated, but the main aim of the KENKKU membership is to improve one’s skillset.
KENKKU is made up of three themed groups: the Communications Team, the Influencing Team and the Networking/Corporate Relations Team. Each team has 5 members, and one of them acts as chairperson of the team. All KENKKU members meet three times a year: in September, in December/January and in May. KENKKU members are expected to participate in the joint meetings. In addition, the chairpersons of the teams also meet approximately once a month at SYL’s office to plan and develop KENKKU’s activities. In between the chairperson and member meetings, the team work independently using the collaboration tool Slack. Each team also has two meetings of its own at SYL’s office. We hope that all KENKKU members will promote SYL’s development cooperation activities to the representatives, board and/or subcommittee for Development Cooperation of their student union. KENKKU’s first joint meeting will be held on Friday 14 September 2018 at 10–16.

Apart from the meetings, members should reserve approximately 20 hours per term for KENKKU’s activities – slightly more for chairpersons. Lunch will be served at the meetings held at SYL’s office, and the travel expenses of the participants will be reimbursed.

The teams and their tasks:
1. The Communications Team
The Communications Team is in charge of our development cooperation activities’ visibility on social media, creates content and comes up with ideas to improve our communications. As a team member you get to write blog posts, coordinate student union visits and their content, and act as a link between KENKKU and the communications sectors of the student unions.

2. The Influencing Team
The parliamentary elections will be held in the spring of 2019. As a member of the Influencing Team you get to develop content for SYL’s election lobbying in relation to development policy. As the European Parliament election is also drawing near, you also get to acquaint yourself with EU development policy. The team’s tasks include research and creating background material and arguments for the lobbying work.

3. The Networking/Corporate Relations Team

The Networking/Corporate Relations Team does the fundraising for the development cooperation work. You get to research and contact potential corporate partners and find support for SYL’s development cooperation activities. We want to find team members with lots of ideas and a vision for marketing and fundraising.

SYL asks the student unions to submit proposals for 2–3 members for the Advisory Board. We do not require the student unions to have local development cooperation activities of their own, and we welcome applicants from various background. Please send us the applications, including the CVs and cover letters of the applicants where they explain their views and experience in relation to our activities. They should also tell us which team they would like to become a member of and whether they might be interested in chairing a team. Please also include details on any circumstances which may lead to the applicant not being able to take part fully in the activities for a prolonged period of time (e.g. plans for studies abroad).

We ask the student unions to propose members and send in applications via email by 30 May 2018 to Petra Laiti, SYL’s Board Member in charge of development cooperation (petra.laiti@syl.fi). Please submit your application to the email address international@tamy.fi by 27 May 2018.

In our work, SYL emphasises diversity and equal opportunities. We welcome applications from people of all backgrounds and genders.

More information:
https://syl.fi/en/syl/kehitysyhteistyo

Petra Laiti, SYL Board Member in charge of development cooperation
petra.laiti@syl.fi
+358 44 906 5003

Johanna Ursin-Escobar, SYL’s Development Cooperation Coordinator
johanna.ursin-escobar@syl.fi
+358 44 780 022

UTA students at the Global Health Case Challenge 2017

In 2017, the University of Tampere was invited for the first time to send a team of students to the annual Global Health Case Challenge jointly organized by the University of Copenhagen’s School of Global Health and European Institute of Innovation & Technology (EIT) Health. The 2017 Case Challenge was developed in partnership with the United Nations Population Fund (UNFPA) and the topic was ‘Migrating Women’s Sexual and Reproductive Health’. As in other previous editions, the specific challenge inside the main topic was revealed 24 hours before the deadline for teams to submit a possible solution. After a final presentation the jury would vote for the best idea and the winning team would have the opportunity to present its solution at the EIT Health Summit in London and to receive some financial help to make their idea become a reality.

 

The challenge took place at the University of Copenhagen from 23rd to 24th November and it was organized in a competition format, in which 18 teams composed by students coming from different European universities worked around the clock to find the best solution for the proposed challenge. UTA’s team was the only representing a Finnish university and it was composed by 5 students: Giovanna Sanchez Nieminen and Mariette Hägglund from the Master’s Degree Programme in Peace, Mediation and Conflict Research; Lynda Gilby and Ulla Laitinen from the Master’s Degree Programme in Public and Global Health; and Kalpana Bastola who is a PhD student in the department of Public Health. The selection of the students was made through an invitation sent by e-mail to all UTA’s enrolled active students at the time. Those who were interested to participate in the Case Challenge were required to send an e-mail with a brief statement of motivation to the responsible person at the international office. All the selected students have previous experience working or studying in the areas of migration and global health.

University of Tampere team: Mariette Hägglund, Giovanna Sanchez Nieminen, Lynda Gilby, Kalpana Bastola and Ulla Laitinen (from left to right).

 

The schedule of 2-day challenge was very tight. During the first morning we had a brief introduction to the Global Health Case Challenge by the organizers, professors, and experts, who also shortly discussed the importance of topic with the participants. The specific case question was revealed to the teams at 10:00 am and the 24-hour countdown for developing and submitting a solution started. One of the main goals of the Case Challenge, as stated by the organizers, was to promote networking between students from different fields of study and cultural backgrounds, and to enhance job readiness. What was seen during those 2 days was quite the contrary. The competition format and the 24 hours’ pressure combined created a climate of tension across the teams, who rarely communicated with other students who were not their own team members. The teams were divided into different rooms around the university campus where they were able to discuss their ideas and develop the best solution for the case question of “How can access to sexual and reproductive healthcare services be improved for migrating women in the reproductive age?” during the whole afternoon and throughout the night.

                                                           University of Tampere’s team working room.

 

As a member of the UTA’s team, I perceived the experience of developing a solution for the Case Challenge inside those 24 hours as very intense, difficult, but also rewarding. Before the challenge, we met a couple of times to discuss our ideas and findings about the main topic. Still, besides Lynda and Ulla, who studied together during their master’s degree, the team members have not worked together before and we knew very little about each other. The challenge truly required the best from each of us; putting our creative capacity, our determination, and above all, our teamwork skills to the test, all of which were necessary in order to develop a feasible, responsible, and globally applicable solution within the given deadline.

 

During the first day we had two pitch workshops focused on improving our presentation and rhetoric skills. The workshops were organized by the pitch coach Ida Borch from Rhetorica, who also provided an individual pitch session to our team pitcher Mariette before our final presentation, in which we had 10 minutes to present our solution to the jury and answer to their questions. Unfortunately, we did not win the Global Health Case Challenge of 2017, but the lessons we learned while working together in those two days of competition will never be forgotten.

 

By Giovanna Sanchez Nieminen 26.01.2018.

Tamy etsii kahta evaluoijaa Intian-kehitysyhteistyöhankkeelle

Hakuilmoitus

Tamy etsii kahta evaluoijaa Intian-kehitysyhteistyöhankkeelleen. Evaluointi toteutetaan opiskelijatyönä marras-joulukuussa 2017 ja tammikuussa 2018 ja se suunnitellaan yhteistyössä Tamyn kehy-valiokunnan ja kv-asiantuntijan kanssa.

Evaluointimatka Intiaan kestää noin kaksi viikkoa, minkä lisäksi evaluoijien kannattaa varautua matkavalmisteluihin ja evaluoinnin ennakkosuunnitteluun, evaluointiraportin tuottamiseen sekä laatimaan matkasta blogi-kirjoitus Tamyn kehy-sivuille.

Evaluoijille kustannetaan lentoliput, Intian ja Suomen pään junaliput, yhden yön yöpyminen Delhissä, matkavakuutus, viisumi ja rokotteet 50 euroon saakka per osallistuja. Mahdollisista muista kuluista evaluoijat vastaavat itse.

Kiinnostuneita pyydetään kirjoittamaan vapaamuotoinen motivaatiokirje siitä, miksi juuri sinä haluaisit lähteä Intiaan. Arvostamme Tamyn kehitysyhteistyön tuntemusta, aiempaa kehitysmaakokemusta (erityisesti Intiasta) sekä evaluointiosaamista. Hakemukset toimitetaan osoitteeseen hakemukset@tamy.fi. Hakuaika päättyy 15.10.2017.

Kerro kirjeessä:
1. itsestäsi
2. opiskeluistasi (pää- ja sivuaineet, opiskeluvuosi)
3. aiemmista kehitysmaa- ja kehitysyhteistyökokemuksistasi
4. järjestökokemuksestasi ja harrastuksistasi
5. miksi haluat mukaan
6. millaisen panoksen voisit vierailulle antaa
7. miten hyödyntäisit kokemustasi vierailun jälkeen.

Lisätietoja tehtävästä ja hausta voi kysyä Tamyn kv-asiantuntijalta (kvasiantuntija@tamy.fi, 050 361 2849).

Hae opiskelijoiden kehy-toiminnan ytimeen!

Haku Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) Kehitysyhteistyöasioiden Neuvottelukuntaan, tuttavallisemmin KENKKUun, on parhaillaan auki. Aikaa jättää hakemus TAMYlle on enää tämän viikon loppuun asti, joten nyt on syytä toimia nopeasti! Hakuaika päättyy 7.5. ja hakuohjeet löytyvät aiemmasta blogipostauksesta.

Olen saanut kunnian olla tämän lukuvuoden ajan toinen TAMYn edustajista KENKKUssa, ja suosittelen hakemista lämpimästi kaikille esimerkiksi kehitys- ja globaalikysymyksistä, laadukkaan koulutuksen edistämisestä, varainkeruun salojen taitamisesta, viestinnästä, tapahtumien järjestämisestä, uusien kumppanuuksien luomisesta, hankehallinnon kiemuroista tai yksinkertaisesti luovien ideoiden toteuttamisesta kiinnostuneille.

Olen itse ollut aiemmin tiiviisti mukana mm. TAMYn Kehy-valiokunnassa, mutta KENKKUssa toimiminen ei millään tavalla edellytä aiempaa kokemusta tai kehitysyhteistyökentän tuntemusta. Tärkeämpää on sitoutuminen toimintaan sekä motivaatio oppia, syventyä ja todella kääriä hihansa niin SYLin ulkomailla tekemän kehitysyhteistyön kuin kotimaan globaalikasvatushankkeidenkin uudistamisen äärellä. Samalla on mahdollista kerryttää juuri niitä työelämätaitoja, jotka kokee itselleen arvokkaimpina.

KENKKUn toiminta on nykyisellään jaettu osin eri osa-alueista vastaaviin tiimeihin. Yhdellä on vastuullaan viestintä, toisella uusien rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen sekä varainkeruu, ja kolmas osallistuu aktiivisesti SYLin Guatemala-hankkeen hallinnointiin. Olen itse ollut kauteni aikana mukana viimeisimmässä, johtuen niin espanjan kielen taidostani kuin erityisestä kiinnostuksestani kehittyvissä maissa tehtävään kehitysyhteistyöhön sekä hankehallintoon.

Guatemala-hankkeen tiimissä olen saanut mahdollisuuden oppia hurjasti uutta mm. ulkoasiainministeriölle tehtävästä hankeraportoinnista, kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen liittyvistä haasteista globaalin etelän moninaisissa konteksteissa, sekä paikallisen kumppanijärjestön kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tiimimme tärkeimmät työtehtävät ovat vuoden aikana koostuneet kumppanijärjestömme laatimien hankkeen väliraporttien kommentoinnista ja sitä kautta hankkeen tavoitteiden mukaisen etenemisen monitoroinnista, sekä hankkeen vuosittaisen loppuraportin laatimisesta ulkoasiainministeriölle.

KENKKUn toiminta koostuu kuitenkin paljon muustakin kuin tiimien sisäisesti tehtävästä työstä. Kokoukset järjestetään kaikkien tiimien kesken kerran kuukaudessa SYLin toimistolla Helsingissä, ja tämän vuoden hallitsevana teemana on ollut SYLin koko kehysektorin käynnissä oleva kokonaisvaltainen murros. Useita kansalaisjärjestöjä kohdanneet ulkoasiainministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset ovat vaikuttaneet myös SYLin kehysektorin toimintaan, ja monet pitkän historian omaavat korkeakouluopiskelijoiden hallinnoimat hankkeet ovat nyt rahoituksen puuttuessa tulleet ainakin toistaiseksi päätökseen.

Koen KENKKUssa päässeeni aitiopaikalle vaikuttamaan SYLin kehysektorin uudistamiseen ja kehittämiseen. Rajat ideoinnille luovat vain oma into, aika, sekä SYLin tekemän kehitysyhteistyön tavoitteet. Samalla koen saaneeni erinomaisen tilaisuuden verkostoitua eri ylioppilaskuntia edustavien, inspiroivien ja samankaltaisia arvoja omaavien opiskelijakollegoiden kanssa.

Maarit Malkamäki

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriopiskelija


Sain mahdollisuuden edustaa Maaritin rinnalla TAMYa Suomen Ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyöasianneuvottelukunnassa. Kuten Maarit jo tekstissään oivasti totesi, KENKKUssa työskentely tarjoaa ainutlaatuisen ja opettavan kokemuksen toimia useiden mielenkiintoisten aiheiden parissa.

Työskentelin itse KENKKUn rahoitustiimissä kauteni ajan. Näin jälkikäteen tarkasteltuna voin ylpeydellä sanoa, että kokemus oli hyvin haastava, mutta samalla palkitseva ja innostava. Ryhmämme toiminta alkoi vaikeassa toimintaympäristössä: ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset olivat asettaneet suuria haasteita SYL:n kehitysyhteistyön tulevaisuudelle. Tässä uudenlaisessa tilanteessa tiimimme tarkoitus oli pohtia kehitysyhteistyön uutta suuntaa etenkin varainhankinnan näkökulmasta. Kuinka kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa laadukkaasti muuttuvissa olosuhteissa ja rahoituslähteiden kaventuessa?

Lähdimme siis liikkeelle ilman vakiintunutta toimintamallia ja ryhmämme piti itse rakentaa oma toimintansa. Varainkeruun suunnittelu oli tämän vuoksi paikoitellen hankalaa, mutta SYL:n kehitysyhteistyöstrategiaa hyödyntäen saimme kartoitettua rahoituksen suuntaa tulevalle lukuvuodelle. Strategiassa siis SYL:n tulevaisuuden painopisteenä kehitysyhteistyössä on koulutus. Tavoitteena on edistää koulutuksen saavutettavuutta ja laatua kansainvälisesti, ja lisätä suomalaisten opiskelijoiden tietoa globaalikysymyksistä. Tämän teeman pohjalta tiimimme ideoi suunnitelman syksyllä 2017 toteutettavasta joukkorahoituskampanjasta, jossa meillä opiskelijoilla on mahdollista pelastaa SYL:n jo vuosikymmeniä jatkunut kehitysyhteistyö. Tulevilla rahoitustiimiläisillä onkin ennennäkemätön mahdollisuus olla mukana muokkaamassa SYL:n kehitysyhteistyön tulevaisuutta ja taata sen jatkuminen.

Koin oppineeni KENKKUssa monipuolisesti uutta sekä saaneeni mahdollisuuden vahvistaa aikaisempaa tietotaitoani. Opin muun muassa tuntemaan niitä useita tukimuotoja, joilla kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoimintaa voidaan tukea; työstämään rahoitusanalyysia ja kartoittamaan potentiaalisia rahoituslähteitä; ideoimaan osallistavia ja innovatiivisia käytänteitä joukkorahoituskampanjaan; sekä alustavasti työstämään vuoden 2017-2018 kehyprojektin tulosketjua. Ennen kaikkea KENKKUssa työskentely antoi minulle upean tilaisuuden tavata lahjakkaita ja innostavia kanssaopiskelijoita, joiden parissa oli varsin palkitsevaa ja hienoa viettää aikaa.

Suosittelen erittäin lämpimästi KENKKUssa työskentelyä jokaiselle, joka haluaa parantaa maailmaa edes vähän!

Salla Uusitalo

 

Hae SYL:n kehitysyhteistyön neuvottelukuntaan 7.5. mennessä

Innostutko globaalista vaikuttamisesta ja koulutuksen edistämisestä kansainvälisesti? Oletko sinnikäs viestijä, verkostoituja tai rahoituksen tuntija? Onko sinulla paloa antaa osaamisestasi pala maailmalle?

Hae Suomen ylioppilaskuntien kehitysyhteistyö- vapaaehtoi (1)
Etsimme idearikkaita ja motivoituneita tekijöitä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kehitysyhteistyöasiain neuvottelukuntaan (KENKKU). 15 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava SYL on maan suurin opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta toimii SYL:n hallituksen neuvonantajana kehitysyhteistyöasioissa, ja hallinnoi SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita
yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa.

Edellytämme KENKKUn jäseniltä sitoutumista tehtäviinsä ja motivaatiota, mutta KENKKU on nimenomaan tarkoitettu oman osaamisen kartuttamiseen. KENKKUn jäsenten odotetaan osallistuvan lähes kaikkiin kokouksiin kautensa aikana.
Kaudella 2017–2018 Guatemalan hankkeen hallinnoinnin lisäksi viemme toimintaamme uuteen suuntaan suunnitellen esimerkiksi yhteishankkeita ja yritysyhteistyötä. Toimikausi alkaa elokuussa 2017 ja loppuu elokuussa 2018. Neuvottelukuntaan valitaan 15 jäsentä, joista osa on edelliskaudelta jatkavia jäseniä. Neuvottelukunta kokoustaa noin kerran kuussa Helsingissä, ja etätyöskentelee tarpeen mukaan.
Kokouksissa on tarjolla lounas, ja edustajien matkakulut kokouksiin korvataan.

KENKKUn jäsenet jakautuvat pienryhmiin, joista jokaiselle valitaan puheenjohtaja ja viestintävastaava. Ryhmiin etsitään erilaisia motivoituneita ja sitoutuneita osaajia ja oppijoita:

1. Kehitysyhteistyöneuvottelukunnan viestintätiimin jäseniä
Viestintätiimi pitää huolen kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa, luo viestinnän sisältöjä ja ideoi viestinnän kehittämistä. Tänä vuonna viestintätiimi pääsee myös
ideoimaan ja toteuttamaan joukkorahoituskampanjaa.

2. Guatemalan hankehallintoryhmän jäseniä
Tehtävässä hallinnoidaan Guatemalan kehitysyhteistyöhanketta ja perehdytään esimerkiksi vuosiraportteihin ja suunnitelmiin sekä ollaan yhteydessä paikallisiin kumppaneihin. Tehtävässä
tarvitaan kiinnostusta hankehallintoon, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhakutaitoja, projektinhallinta-taitoja ja kykyä ymmärtää espanjankielisiä tekstejä. Guatemalan hanke
jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuoden 2018 keväällä työstetään vielä hankkeen viimeistä raporttia.

3. Rahoitustiimin jäseniä
Rahoitustiimissä pohditaan kehitysyhteistyön uutta suuntaa etenkin varainhankinnan näkökulmasta. Lisäksi rahoitustiimiltä odotetaan vahvaa panosta syksyllä mahdollisesti toteuttavaan
joukkorahoituskampanjaan. Kuinka kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa laadukkaasti muuttuvissa olosuhteissa ja esimerkiksi Ulkoministeriön rahoituslähteiden kaventuessa? Tiimin jäseniltä
kaivataan idearikkautta ja näkemystä markkinointiin ja hankerahoitukseen.

4. Uusien projektien suunnittelutiimi
Tämän tiimin jäsenten odotetaan ottavan vastuuta uusien projektien suunnittelusta ja kumppanuuksien etsimisestä SYL:n ohjeiden mukaisesti.

Ylioppilaskuntia pyydetään esittämään neuvottelukuntaan 2–3 jäsentä. Ylioppilaskunnalta ei edellytetä kehitysyhteistyötoimintaa, ja hakijat eri taustoista ovat tervetulleita. Hakemuksiin toivotaan liitettäväksi ansioluettelo ja motivaatiokirje, jossa hakija voi kertoa näkemyksistään ja kokemuksestaan toimintaan liittyen. Hakijaa pyydetään myös ideoimaan, miten hän parantaisi oman ylioppilaskuntansa ja opiskelijoiden tietämystä SYL:n kehitysyhteistyöasioista. Lisäksi hakijaa pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa erilaisiin tehtäviin yllä hahmoteltujen profiilien perusteella ja kertomaan kielitaidostaan. Myös mahdolliset pidempikestoiset esteet kokouksiin osallistumiselle (esim. suunnitellut opinnot ulkomaille) pyydetään ilmoittamaan. SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Toimita hakemuksesi osoitteeseen kvasiantuntija@tamy.fi 7.5.2017 mennessä.

Lisätiedot:
https://syl.fi/syl/kehitysyhteistyo/
Kehitysyhteistyöstä vastaava hallituksen jäsen Veera Alahuhta
veera.alahuhta@syl.fi
+358 44 906 5006
SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Salla Mäkelä
salla.makela@syl.fi
+358 44 780 0220

 

Application open for SYL’s Advisory Board for Development Cooperation

Are you inspired by global development and promoting education internationally? Are you a persistent communicator, good at forming networks, or know a lot about funding? Do you want to put some of your knowledge to the use of the rest of the world?

We are looking for people with lots of ideas who are committed and motivated to join the Advisory Board for Development Cooperation (KENKKU) of SYL. SYL is Finland’s largest lobby and service organisation for university students. We represent 15 member corporations and 135,000 university students. The development cooperation advisory board advises SYL’s executive board on development cooperation, and administers SYL’s development cooperation projects together with the Coordinator for Development Cooperation.

We expect KENKKU members to commit to their tasks and be motivated but KENKKU is also meant for developing your personal expertise. KENKKU members are expected to attend most meetings during their term.

In 2016-2017 in addition to managing the project in Guatemala, we will take our development cooperation work to a new direction planning, for instance, joint projects and working with businesses. The term of office is from August 2017 to August 2018. We will elect 15 members, some of whom will be continuing from the previous term. The board meets about once a month in Helsinki and teleworks in various degrees between meetings. We serve lunch at the meetings, and also cover the travel expenses for the member of the board to participate in the meetings.

KENKKU members are divided into smaller groups each of which will appoint their Chair and member responsible for communication. We are looking for people with different skills for the advisory board:

1.    Team members of the communications team for the Advisory Board for Development Cooperation. The communications team will ensure that our development cooperation work is visible on social media, create content and come up with ideas for developing our communication. This time the communications team also gets to design and implement a crow-funding campaign.

2.    Members of the project administration group for Guatemala
This duty includes work on administering the development cooperation project in Guatemala. Members will also focus on annual reports and plans as well as keep in touch with our local partners. For this position, you will need motivation, interest in and knowledge of project administration, ability to work independently, as well as knowledge of Spanish. The Guatemala project continues until the end of year 2017 and we will make final report of the project in the spring of 2018.

3.    Members for the funding team
The funding team will ponder SYL’s option for a new direction for our development cooperation work, especially with a view to fundraising. How can we continue our development cooperation work of high quality when circumstances change and the sources of funding from e.g. the Ministry for Foreign Affairs narrow. Members of this team are expected to be inventive and be able to provide points of view on marketing and project funding.

4.    Members of team(s) planning new projects
Those who participate in the planning of new projects are expected to take the greatest responsibility over building new partnerships and working on project plans under SYL’s guidance.

SYL ask the student unions to submit proposals for 2–3 members for the Advisory Board for Development Cooperation. We do not require student unions to have local development cooperation activities and welcome applicants from various background. Applications should include a résumé and a cover letter. In the letter, the applicant can present their views on and experience in the field. Applicants are also asked to include ideas for how they would improve the level of awareness and knowledge of SYL’s development cooperation work at their student union and among students. Applicants should express their interest in positions based on the position profiles outlined above and to describe their language skills. Similarly, we ask applicants to mention plans that could prevent them from attending several meetings (e.g. studying abroad).

We ask that the student unions submit their nominations, including the résumé and cover letter of the candidates, by email at the latest on 14 May 2017 to SYL’s Development Cooperation Coordinator Salla Mäkelä and the member of the executive board in charge of development cooperation, Veera Alahuhta:
salla.makela@syl.fi and veera.alahuhta@syl.fi
In our operations, we emphasize diversity and equal opportunities. We hope to receive applications from persons from diverse backgrounds and genders.

Send your application to the address international@tamy.fi by 7 May 2017.

Contact details:

SYL Board Member in charge of development cooperation
Veera Alahuhta veera.alahuhta@syl.fi
+358 44 906 5006

and SYL Development Cooperation Coordinator Salla Mäkelä
salla.makela@syl.fi
+358 44 7800220

Kehitysyhteistyön tulevaisuus – paneelikeskustelun antia / The future of development cooperation – elements from the panel discussion

In English below.

Osana kehitysyhteistyö- ja ympäristöpäiviä järjestettiin korkean profiilin paneelikeskustelu, jossa panelisteina toimivat Ulkoministeriön erityisvirkamies Suvi Virkkunen, Finnfundin Helena Arlander ja KEPAn Alli Stark. Heidän tehtävänään oli keskustella kehitysyhteistyön tulevaisuudesta, sen haasteista ja Suomen muuttuvasta taktiikasta. Usein käytetyn ja hyväksi todetun taktiikan tavoin aion nostaa esille paneelista kolme pointtia niille, jotka eivät päässeet sitä seuraamaan.

  1. Suomen vahvuudet: Naiset, metsä, vesi ja pitkäkestoinen tuki

Suomi on pieni maa, joten sen tulee avussaan keskittyä tietyille sektoreille, jotka se hallitsee hyvin – emmehän pysty itse tekemään kaikkea. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa on neljä erityistä painopistettä: naisten ja oikeudet ja asema, kehitysmaiden talouksien kehittyminen, yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky, sekä ruokaturva, veden ja energian saanti sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Suomen painopisteet ovat varsin laajat, ja tällä on myös positiivisia merkityksiä – Suomen kehitysyhteistyön painopisteet eivät vaihdu vuosittain ja hallitusten vaihduttua, vaan ne mahdollistavat pitkän tähtäimen projektien toteuttamisen.

Panelistit nostivat Suomen erityisosaamiseksi vesisektorin, jossa Suomi on maailman johtavia avustajatahoja, koulutuksen, metsät, ja työn naisten oikeuksien parissa. Lisäksi Suomi on saanut kiitosta siitä, että se tekee pitkäaikaisia projekteja, joissa tukea annetaan pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen, ei vain numeroissa mitattavaan lyhyen tähtäimen projekteihin. Lisäksi Suomi työskentelee laajasti kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja valtionjohdon kanssa – apua annetaan siis laajalle rintamalle erilaisia toimijoita. Suomella on paljon erityisosaamista nimenomaan vedestä ja metsistä, ja tätä osaamista voitaisiin käyttää entistä enemmän hyödyksi kehittyvissä maissa luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen aikaansaamiseksi.

Kaiken kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyö saa kiitosta joustavuudestaan: avustusta annetaan sekä kotimaisille että ulkomaalaisille kansalaisjärjestöille ja toimijoille toteuttaa niiden omia prioriteetteja, tavoitteita ja identiteettejä, eikä vain tehdä sitä, mitä Suomi juuri sillä hetkellä haluaa tehtävän.

  1. Suomen kehitysyhteistyön leikkaukset ja painopisteen muutos

Alun positiivisesta ilmapiiristä siirryttiin synkemmille vesille – Suomen kehitysyhteistyöbudjetin leikkauksiin. Vuonna 2015 Suomen hallitus teki päätöksen leikata kehitysyhteistyömenoja 200 miljoonalla eurolla, ja muuttaa vielä 100 miljoonaa euroa rahoituksesta lainaksi. KEPAn tutkimuksen mukaan tämän vaikutukset etenkin kansalaisjärjestöihin ovat merkittäviä: 40% järjestöjen rahoituksesta leikattiin äärimmäisen lyhyellä kuuden kuukauden varoitusajalla, mikä johti siihen, että satoja projekteja täytyi lopettaa, ja usein niissä ei ehditty suunnitella ja toteuttaa toimivaa poistumisstrategiaa. Heidän arvionsa mukaan Suomen kehitysyhteistyöleikkauksien myötä maailman heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä on kadonnut tukea, ja kansalaisjärjestöt ovat nimenneet 30 maata, joista ne ovat joutuneet poistumaan tai lakkauttamaan toimintojaan. Hallitus kehottaa ”tehostamaan toimintaa”, mutta jo ennen leikkauksia kehitysyhteistyöjärjestöt tekivät merkittävästi tehokasta työtä vähillä määrärahoilla – lopputuloksena ei siis ole enemmän vähemmällä tai edes sama vähemmällä, vaan yksinkertaisesti vähemmän vähemmällä.

Budjettileikkausten myötä Suomi on myös esitellyt uutta kehitysyhteistyön painopistemuutostaan, kun rahoitusta ohjataan enemmän Finnfundille, joka investoi ja rahoittaa yritysten toimintaa kohdemaissa. Tätä on kritisoitu paljon esimerkiksi läpinäkyvyyden vuoksi – mistä voidaan tietää, että yritykset tekevät mitä sanovat tekevänsä, ja miten voittoa tavoittelevat yritykset voisivat edistää alueiden kehittymistä paremmin kuin kansalaisjärjestöt, jotka tekevät laajaa koulutustyötä? Finnfund ja Ulkoministeriö korostivatkin paneelissa, että investointi ja yksityisen sektorin kautta toimiminen ovat hyvin YK: Agenda 2030 mukaisia: tavoitteena on kestävä kehitys laajalla toimijapohjalla – mukaan tarvitaan siis muitakin kuin valtiotoimijoita, ja etenkin yksityiset yritykset ja talous tarvitaan mukaan yhteisiin talkoisiin ja kehitysyhteistyöhön. Finnfundin tavoitteena on luoda työpaikkoja ja sitä kautta vahvempaa yhteiskuntaa – työpaikat ja yritykset tuovat verotuloja valtioille, jotka voivat parantaa toimintaansa ja yhteiskuntaa näiden verotulojen voimin. Tarkoituksena on, että rahaa ei vain anneta jatkuvalla syötöllä toimintojen ylläpitämiseksi, vaan pyrkimyksenä on tehdä valtioista omavaraisia, jolloin ne voivat verotuloilla itse pyörittää niitä hankkeita, jotka nyt ovat kehitysyhteistyöorganisaatioiden varassa. Lisäksi työpaikat luovat hyvinvointia myös sitä kautta, että töissä käyvällä on varaa lähettää lapsensa kouluun, ja sitä kautta koulutus leviää. Finnfundin tavoitteena on myös tukea kestäviä ja vastuullisia investointeja: investointien tarkoitus on saada aikaiseksi kehitystä, ja nimenomaan kestävää sellaista – tuetaan yrityksiä, jotka toimivat parhaiden kansainvälisten standardien mukaan kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.

  1. Onko kehitysyhteistyö nollasummapeliä – tulevaisuuden yhteistyön mahdollisuudet

Paneelissa nousi asteittain selkeästi ilmi se, että tällä hetkellä kansalaisjärjestöt ja Finnfund kokevat olevansa kilpailijoita, jotka tavoittelevat samoja resursseja, ja tässä jaossa syntyy voittajia ja häviäjiä. Kaiken tiedon lähdettä Wikipediaa siteeratakseni Nollasummapeli on peliteoreettinen tilanne, jossa yhden toimijan voitot ovat aina pois muilta toimijoilta. Peliä kutsutaan nollasummapeliksi, koska kaikkien pelaajien tappioiden ja voittojen summa on aina nolla ja jotta pelaajien keskuudesta saataisiin esiin voittaja, täytyy vastaavasti syntyä häviäjä/häviäjät.

Olisiko kuitenkin mahdollista, että kilpailutilanteen sijaan tulevaisuudessa voitaisiin entistä enemmän tehdä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ja muodostaa konsortioita, jotka eri lähtökohdistaan saapuvat yhteen ja rakentavat lopputuloksia laajasta tulokulmasta yhdessä? Esimerkiksi Ulkoministeriö tutkii mahdollisuuksia, jossa rahoitettaisiin tiettyjen toimijasiilojen sijaan ‘lopputuloksia’: Asetetaan tietty tavoite, ja tavoitteen saavuttamiseksi suunnattua rahasummaa saisivat hakea kaikki toimijat, konsortiot, yhteenliittymät, yritykset, kansalaisjärjestöt ja yliopistot haluamissaan ryhmissä esittämilleen projekteille, joiden pyrkimyksenä on saavuttaa asetettu tavoite. Tämän lähestymistavan tavoitteena olisi yhdistää eri tahojen tietotaidot parempien lopputulosten saavuttamiseksi. Ajatuksena tämä sai kiitosta kaikilta tahoilta, mutta ongelmiakin on. Yhteistyö on realistista joillekin tahoille, mutta ei kaikille – etenkin pienemmät yritykset ja kansalaisjärjestöt jäävät kilpailussa jalkoihin, kun niillä ei ole resursseja eikä kykyjä muodostaa laajoja verkostoja suurten päämäärien saavuttamiseksi. Toiveissa kuitenkin on, että yritykset ja kansalaisjärjestöt muodostaisivat entistä tiiviimpää yhteistyötä ja keskustelua. Tällaisesta toiminnasta hyvä esimerkki on Suomen Pelastkaa Lapset –järjestö, joka on järjestänyt suomalaisyrityksille koulutuksia ulkomaanedustustoissa esimerkiksi New Delhissä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten järjestöt ja yritykset voisivat toimia yhdessä.

Paneelin lopuksi yleisöstä esitettiin vielä tärkeä kysymys: tarvitaanko kehitysyhteistyötä tulevaisuudessa? Vastaus on selkeä: lähitulevaisuudessa kyllä, pidemmällä tähtäimellä toivottavasti ei. Kehitysyhteistyön tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Esimerkiksi Suomi oli sata vuotta sitten täysin kehitysmaa, ja saimme tänne itsenäistymisen ja sotien jälkeen paljon ulkopuolista kehitysapua. Sen voimin nousimme itse kehittyneeksi maaksi, joka auttaa muita – tavoitteena on, että Suomen tarina toistuisi ympäri maailmaa. Tällä hetkellä kehitysyhteistyön tarve kuitenkin on valtava – ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit, sodat, diktatuurit ja ihmisoikeusrikkomukset vaativat jatkuvaa huomiota ja työtä, jotta saisimme paremman huomisen. Kehitysyhteistyön tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tosiasia on, että nopeasti muuttuvat tilanteet tulevat luomaan avun tarvetta. Esimerkiksi Syyria oli verrattain hyvin toimeentuleva ja hyvässä asemassa oleva maa ennen sotaa – nyt se tarvitsee kaiken mahdollisen tuen selvitäkseen päivittäisestä elämästä. On siis ainakin tällä hetkellä hyvin vaikea uskoa, että utopistinen tavoite maailmasta, joka ei tarvitse kehitysyhteistyötä, toteutuisi – siispä jatkakaamme jokainen tahollamme työtä sen eteen, että joskus siihen voisi uskoa.

 _____________________________________________________________________________

As a part of the Environmental and Development Cooperation Days a panel discussion about the future of development cooperation was organized. The panelists were Senior Advisor Suvi Virkkunen from the Foreign Ministry of Finland, Helena Arlander from Finnfund, and Alli Stark from the Finnish NGO platform KEPA. Their task was to discuss the future of development cooperation especially in Finland, the varying challenges in DC work, and Finland’s changing strategy with regards to DC. I want to raise three points from the discussion for those, who were not able to join us in the audience.

  • 1. Finland’s strengths: Women, forestry, water and long-term support

Finland is a small country, so it should have a clear focus in mind when it comes to DC – focusing on sectors it knows well and can have an impact on. Finland’s DC policy has four special focuses: (1) the rights and status of women, (2) supporting the development of the economy in developing countries, (3) democracy and functioning of society, and (4) food security, availability of water and energy, and the sustainable use of natural resources. These focuses are quite wide, and being soh as some positive ramifications – Finland’s DC focus isn’t changing every year and with every government, but enables long-term projects.

The panellists pointed out the water sector as Finland’s special knowledge – Finland is one of the leading donors in the world when it comes to water sector projects. They also gave credit to Finland’s work in education, forestry and women’s rights. Finland has also been noted as a country that does long-term aid projects, where the support is given for long-term results, not just quick-fix results in a short period of time. Finland also works widely with different actors in society – civil-society organizations, companies, and state governments – and thus enabling multi-stakeholder projects and processes. Finland has a lot of special knowledge about water and forestry, and this knowledge could be used even more to support developing countries to use their natural resources more sustainably.

All in all, the Finnish DC gets noted for its flexibility: aid is given to domestic and foreign civil-society organizations and actors to develop their own priorities, goals and identity and not do only what Finland wants them to do.2.

  • 2. The budget cuts and changing focus of Finland’s DC funding

From the positive start we sailed on to deeper waters – the cuts of the state DC funding. In 2015, the Finnish government decided to cut DC funding with 200 million euros, and also change 100 more million euros from funding to loans. According to KEPA, the consequences to civil-society organizations have been drastic: 40% of the funding for these organizations were cut in a short notice – hundreds of projects had to be cut down, and often without time for a proper exit-strategy. KEPA estimates, that Finland’s cuts have affected more than a million people in the most under-developed areas in the world, and civil-society organizations have named at least 30 countries, from where they had to leave or cut projects. The government encourages to “work more effectively”, but already before the cuts the CSOs made remarkably effective job with small resources – so, the end result of the cuts is not ‘more with less’ or even ‘the same with less’, but simply ‘less with less’.

Besides budget cuts, Finland has also shifting its way of supporting DC. It is directing more funding to Finnfund, an organization that invests in companies in receiving countries. This has been criticized a lot, especially concerning transparency – how can we know that the companies do what they say they will do, and how could for-profit companies support the development of regions better than CSOs, who beside everything else also do a lot of educational work? Finnfund and the Foreign Ministry highlighted in the panel, that the new investment-orientation fits well with the UN’s Agenda 2030: the goal is sustainable development with a wide group of actors – to develop, we need other than just states to act, we need especially private companies and the economy to work to reach the development goals as well. Finnfund’s goal is to create jobs and through that a stronger society – jobs and companies create tax-income for states, which can improve their functions and the society through these tax incomes. The goal is, that aid is not just endlessly given to support certain functions, but to make countries self-sufficient, so that they can themselves create development, education, infrastructure and maintain the projects that are currently maintained by CSOs. In addition, jobs create welfare through education, as parents with jobs are able to put their kids to school. Finnfund’s other goal is to support sustainable and responsible investments: the idea of the investments is to create development in the society, and especially sustainable development – they support companies, who maintain the highest international standards, pay taxes and respect the principles of sustainable development.

  • 3. Is development cooperation a zero-sum game – the future of multi-stakeholder approach

Occasionally in the panel the idea arose, that at the moment CSOs and Finnfund are sort of competitors, who reach for the same resources, and in this distribution there are winners and losers. To quote the source of all information, Wikipedia: Zero-sum game is a game theory situation, in which the winnings of one actor are always losses for the other actors. The game is called a zero-sum game, because all the wins and losses in the game combine to a zero, and to have a winner in the game, there always must be losers.

Could it, however, be possible, that instead of a zero-sum game, in the future we could reach a win-win situation and have more cooperation between different actors, and create consortia, that would combine actors from different backgrounds to build wide-range results together? For instance, the Foreign Ministry is looking to possibilities, where they would fund ‘end-results’ instead of certain types of actors: they would set a certain goal, and the funding to reach this goal would be open for anybody – consortia, teams, companies, CSOs, universities, all in self-formed groups with projects whose aim is to reach the set goal. The goal of this approach would be to combine the know-how of different actors to reach better results. The idea seemed positive to all panelists, but problems arose as well. Cooperation is realistic for some, but not to everyone – especially smaller companies and CSOs will be tramped in the competition, when they don’t have the resources and capacities to form wide networks to reach big goals. Hopes are, however, that companies and CSOs could form closer cooperation and discussion. A great example for this phenomenon is Save the Children Finland, who organized education for Finnish companies in foreign countries. This is just one example of how companies and organisations could work together.

At the end of the discussion an important question was raised: will DC be needed in the future? We received a clear answer: in the near future yes, absolutely, but in the far unseeable future hopefully yes. The idea of DC is to make itself unnecessary. For example, Finland was a developing country a hundred years back, and after gaining our independence and especially after the wars we received a lot of ousider DC help. With that help we were able to become a developed country, who helps others – the goal is to duplicate Finland’s story around the world. At the moment, however, the need for development cooperation is enormous – the climate change, wars, dictatorships and affronts against human rights call for constant attention and work to build a better tomorrow. The future of DC is hard to predict, but a sad fact remains that rapidly changing situations will create further need for aid. For instance, Syria was a rather well-off country just a decade ago, but the war has devastated the country, and people need foreign aid even to survive from their day-to-day life. Therefore, it is hard to believe, that the utopistic idea of a world where DC is not needed anymore would come true – so, it remains in our hands to keep each and every one of us working to reach the day, when we can finally believe in that future.