Hae opiskelijoiden kehy-toiminnan ytimeen!

Haku Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) Kehitysyhteistyöasioiden Neuvottelukuntaan, tuttavallisemmin KENKKUun, on parhaillaan auki. Aikaa jättää hakemus TAMYlle on enää tämän viikon loppuun asti, joten nyt on syytä toimia nopeasti! Hakuaika päättyy 7.5. ja hakuohjeet löytyvät aiemmasta blogipostauksesta.

Olen saanut kunnian olla tämän lukuvuoden ajan toinen TAMYn edustajista KENKKUssa, ja suosittelen hakemista lämpimästi kaikille esimerkiksi kehitys- ja globaalikysymyksistä, laadukkaan koulutuksen edistämisestä, varainkeruun salojen taitamisesta, viestinnästä, tapahtumien järjestämisestä, uusien kumppanuuksien luomisesta, hankehallinnon kiemuroista tai yksinkertaisesti luovien ideoiden toteuttamisesta kiinnostuneille.

Olen itse ollut aiemmin tiiviisti mukana mm. TAMYn Kehy-valiokunnassa, mutta KENKKUssa toimiminen ei millään tavalla edellytä aiempaa kokemusta tai kehitysyhteistyökentän tuntemusta. Tärkeämpää on sitoutuminen toimintaan sekä motivaatio oppia, syventyä ja todella kääriä hihansa niin SYLin ulkomailla tekemän kehitysyhteistyön kuin kotimaan globaalikasvatushankkeidenkin uudistamisen äärellä. Samalla on mahdollista kerryttää juuri niitä työelämätaitoja, jotka kokee itselleen arvokkaimpina.

KENKKUn toiminta on nykyisellään jaettu osin eri osa-alueista vastaaviin tiimeihin. Yhdellä on vastuullaan viestintä, toisella uusien rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen sekä varainkeruu, ja kolmas osallistuu aktiivisesti SYLin Guatemala-hankkeen hallinnointiin. Olen itse ollut kauteni aikana mukana viimeisimmässä, johtuen niin espanjan kielen taidostani kuin erityisestä kiinnostuksestani kehittyvissä maissa tehtävään kehitysyhteistyöhön sekä hankehallintoon.

Guatemala-hankkeen tiimissä olen saanut mahdollisuuden oppia hurjasti uutta mm. ulkoasiainministeriölle tehtävästä hankeraportoinnista, kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamiseen liittyvistä haasteista globaalin etelän moninaisissa konteksteissa, sekä paikallisen kumppanijärjestön kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tiimimme tärkeimmät työtehtävät ovat vuoden aikana koostuneet kumppanijärjestömme laatimien hankkeen väliraporttien kommentoinnista ja sitä kautta hankkeen tavoitteiden mukaisen etenemisen monitoroinnista, sekä hankkeen vuosittaisen loppuraportin laatimisesta ulkoasiainministeriölle.

KENKKUn toiminta koostuu kuitenkin paljon muustakin kuin tiimien sisäisesti tehtävästä työstä. Kokoukset järjestetään kaikkien tiimien kesken kerran kuukaudessa SYLin toimistolla Helsingissä, ja tämän vuoden hallitsevana teemana on ollut SYLin koko kehysektorin käynnissä oleva kokonaisvaltainen murros. Useita kansalaisjärjestöjä kohdanneet ulkoasiainministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset ovat vaikuttaneet myös SYLin kehysektorin toimintaan, ja monet pitkän historian omaavat korkeakouluopiskelijoiden hallinnoimat hankkeet ovat nyt rahoituksen puuttuessa tulleet ainakin toistaiseksi päätökseen.

Koen KENKKUssa päässeeni aitiopaikalle vaikuttamaan SYLin kehysektorin uudistamiseen ja kehittämiseen. Rajat ideoinnille luovat vain oma into, aika, sekä SYLin tekemän kehitysyhteistyön tavoitteet. Samalla koen saaneeni erinomaisen tilaisuuden verkostoitua eri ylioppilaskuntia edustavien, inspiroivien ja samankaltaisia arvoja omaavien opiskelijakollegoiden kanssa.

Maarit Malkamäki

Rauhan- ja konfliktintutkimuksen maisteriopiskelija


Sain mahdollisuuden edustaa Maaritin rinnalla TAMYa Suomen Ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyöasianneuvottelukunnassa. Kuten Maarit jo tekstissään oivasti totesi, KENKKUssa työskentely tarjoaa ainutlaatuisen ja opettavan kokemuksen toimia useiden mielenkiintoisten aiheiden parissa.

Työskentelin itse KENKKUn rahoitustiimissä kauteni ajan. Näin jälkikäteen tarkasteltuna voin ylpeydellä sanoa, että kokemus oli hyvin haastava, mutta samalla palkitseva ja innostava. Ryhmämme toiminta alkoi vaikeassa toimintaympäristössä: ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset olivat asettaneet suuria haasteita SYL:n kehitysyhteistyön tulevaisuudelle. Tässä uudenlaisessa tilanteessa tiimimme tarkoitus oli pohtia kehitysyhteistyön uutta suuntaa etenkin varainhankinnan näkökulmasta. Kuinka kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa laadukkaasti muuttuvissa olosuhteissa ja rahoituslähteiden kaventuessa?

Lähdimme siis liikkeelle ilman vakiintunutta toimintamallia ja ryhmämme piti itse rakentaa oma toimintansa. Varainkeruun suunnittelu oli tämän vuoksi paikoitellen hankalaa, mutta SYL:n kehitysyhteistyöstrategiaa hyödyntäen saimme kartoitettua rahoituksen suuntaa tulevalle lukuvuodelle. Strategiassa siis SYL:n tulevaisuuden painopisteenä kehitysyhteistyössä on koulutus. Tavoitteena on edistää koulutuksen saavutettavuutta ja laatua kansainvälisesti, ja lisätä suomalaisten opiskelijoiden tietoa globaalikysymyksistä. Tämän teeman pohjalta tiimimme ideoi suunnitelman syksyllä 2017 toteutettavasta joukkorahoituskampanjasta, jossa meillä opiskelijoilla on mahdollista pelastaa SYL:n jo vuosikymmeniä jatkunut kehitysyhteistyö. Tulevilla rahoitustiimiläisillä onkin ennennäkemätön mahdollisuus olla mukana muokkaamassa SYL:n kehitysyhteistyön tulevaisuutta ja taata sen jatkuminen.

Koin oppineeni KENKKUssa monipuolisesti uutta sekä saaneeni mahdollisuuden vahvistaa aikaisempaa tietotaitoani. Opin muun muassa tuntemaan niitä useita tukimuotoja, joilla kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötoimintaa voidaan tukea; työstämään rahoitusanalyysia ja kartoittamaan potentiaalisia rahoituslähteitä; ideoimaan osallistavia ja innovatiivisia käytänteitä joukkorahoituskampanjaan; sekä alustavasti työstämään vuoden 2017-2018 kehyprojektin tulosketjua. Ennen kaikkea KENKKUssa työskentely antoi minulle upean tilaisuuden tavata lahjakkaita ja innostavia kanssaopiskelijoita, joiden parissa oli varsin palkitsevaa ja hienoa viettää aikaa.

Suosittelen erittäin lämpimästi KENKKUssa työskentelyä jokaiselle, joka haluaa parantaa maailmaa edes vähän!

Salla Uusitalo

 

Hae SYL:n kehitysyhteistyön neuvottelukuntaan 7.5. mennessä

Innostutko globaalista vaikuttamisesta ja koulutuksen edistämisestä kansainvälisesti? Oletko sinnikäs viestijä, verkostoituja tai rahoituksen tuntija? Onko sinulla paloa antaa osaamisestasi pala maailmalle?

Hae Suomen ylioppilaskuntien kehitysyhteistyö- vapaaehtoi (1)
Etsimme idearikkaita ja motivoituneita tekijöitä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kehitysyhteistyöasiain neuvottelukuntaan (KENKKU). 15 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava SYL on maan suurin opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta toimii SYL:n hallituksen neuvonantajana kehitysyhteistyöasioissa, ja hallinnoi SYL:n kehitysyhteistyöhankkeita
yhdessä kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa.

Edellytämme KENKKUn jäseniltä sitoutumista tehtäviinsä ja motivaatiota, mutta KENKKU on nimenomaan tarkoitettu oman osaamisen kartuttamiseen. KENKKUn jäsenten odotetaan osallistuvan lähes kaikkiin kokouksiin kautensa aikana.
Kaudella 2017–2018 Guatemalan hankkeen hallinnoinnin lisäksi viemme toimintaamme uuteen suuntaan suunnitellen esimerkiksi yhteishankkeita ja yritysyhteistyötä. Toimikausi alkaa elokuussa 2017 ja loppuu elokuussa 2018. Neuvottelukuntaan valitaan 15 jäsentä, joista osa on edelliskaudelta jatkavia jäseniä. Neuvottelukunta kokoustaa noin kerran kuussa Helsingissä, ja etätyöskentelee tarpeen mukaan.
Kokouksissa on tarjolla lounas, ja edustajien matkakulut kokouksiin korvataan.

KENKKUn jäsenet jakautuvat pienryhmiin, joista jokaiselle valitaan puheenjohtaja ja viestintävastaava. Ryhmiin etsitään erilaisia motivoituneita ja sitoutuneita osaajia ja oppijoita:

1. Kehitysyhteistyöneuvottelukunnan viestintätiimin jäseniä
Viestintätiimi pitää huolen kehitysyhteistyötoiminnan näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa, luo viestinnän sisältöjä ja ideoi viestinnän kehittämistä. Tänä vuonna viestintätiimi pääsee myös
ideoimaan ja toteuttamaan joukkorahoituskampanjaa.

2. Guatemalan hankehallintoryhmän jäseniä
Tehtävässä hallinnoidaan Guatemalan kehitysyhteistyöhanketta ja perehdytään esimerkiksi vuosiraportteihin ja suunnitelmiin sekä ollaan yhteydessä paikallisiin kumppaneihin. Tehtävässä
tarvitaan kiinnostusta hankehallintoon, kykyä itsenäiseen työskentelyyn, tiedonhakutaitoja, projektinhallinta-taitoja ja kykyä ymmärtää espanjankielisiä tekstejä. Guatemalan hanke
jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuoden 2018 keväällä työstetään vielä hankkeen viimeistä raporttia.

3. Rahoitustiimin jäseniä
Rahoitustiimissä pohditaan kehitysyhteistyön uutta suuntaa etenkin varainhankinnan näkökulmasta. Lisäksi rahoitustiimiltä odotetaan vahvaa panosta syksyllä mahdollisesti toteuttavaan
joukkorahoituskampanjaan. Kuinka kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa laadukkaasti muuttuvissa olosuhteissa ja esimerkiksi Ulkoministeriön rahoituslähteiden kaventuessa? Tiimin jäseniltä
kaivataan idearikkautta ja näkemystä markkinointiin ja hankerahoitukseen.

4. Uusien projektien suunnittelutiimi
Tämän tiimin jäsenten odotetaan ottavan vastuuta uusien projektien suunnittelusta ja kumppanuuksien etsimisestä SYL:n ohjeiden mukaisesti.

Ylioppilaskuntia pyydetään esittämään neuvottelukuntaan 2–3 jäsentä. Ylioppilaskunnalta ei edellytetä kehitysyhteistyötoimintaa, ja hakijat eri taustoista ovat tervetulleita. Hakemuksiin toivotaan liitettäväksi ansioluettelo ja motivaatiokirje, jossa hakija voi kertoa näkemyksistään ja kokemuksestaan toimintaan liittyen. Hakijaa pyydetään myös ideoimaan, miten hän parantaisi oman ylioppilaskuntansa ja opiskelijoiden tietämystä SYL:n kehitysyhteistyöasioista. Lisäksi hakijaa pyydetään ilmaisemaan kiinnostuksensa erilaisiin tehtäviin yllä hahmoteltujen profiilien perusteella ja kertomaan kielitaidostaan. Myös mahdolliset pidempikestoiset esteet kokouksiin osallistumiselle (esim. suunnitellut opinnot ulkomaille) pyydetään ilmoittamaan. SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään eritaustaisia ja -sukupuolisia hakijoita.

Toimita hakemuksesi osoitteeseen kvasiantuntija@tamy.fi 7.5.2017 mennessä.

Lisätiedot:
https://syl.fi/syl/kehitysyhteistyo/
Kehitysyhteistyöstä vastaava hallituksen jäsen Veera Alahuhta
veera.alahuhta@syl.fi
+358 44 906 5006
SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Salla Mäkelä
salla.makela@syl.fi
+358 44 780 0220

 

Application open for SYL’s Advisory Board for Development Cooperation

Are you inspired by global development and promoting education internationally? Are you a persistent communicator, good at forming networks, or know a lot about funding? Do you want to put some of your knowledge to the use of the rest of the world?

We are looking for people with lots of ideas who are committed and motivated to join the Advisory Board for Development Cooperation (KENKKU) of SYL. SYL is Finland’s largest lobby and service organisation for university students. We represent 15 member corporations and 135,000 university students. The development cooperation advisory board advises SYL’s executive board on development cooperation, and administers SYL’s development cooperation projects together with the Coordinator for Development Cooperation.

We expect KENKKU members to commit to their tasks and be motivated but KENKKU is also meant for developing your personal expertise. KENKKU members are expected to attend most meetings during their term.

In 2016-2017 in addition to managing the project in Guatemala, we will take our development cooperation work to a new direction planning, for instance, joint projects and working with businesses. The term of office is from August 2017 to August 2018. We will elect 15 members, some of whom will be continuing from the previous term. The board meets about once a month in Helsinki and teleworks in various degrees between meetings. We serve lunch at the meetings, and also cover the travel expenses for the member of the board to participate in the meetings.

KENKKU members are divided into smaller groups each of which will appoint their Chair and member responsible for communication. We are looking for people with different skills for the advisory board:

1.    Team members of the communications team for the Advisory Board for Development Cooperation. The communications team will ensure that our development cooperation work is visible on social media, create content and come up with ideas for developing our communication. This time the communications team also gets to design and implement a crow-funding campaign.

2.    Members of the project administration group for Guatemala
This duty includes work on administering the development cooperation project in Guatemala. Members will also focus on annual reports and plans as well as keep in touch with our local partners. For this position, you will need motivation, interest in and knowledge of project administration, ability to work independently, as well as knowledge of Spanish. The Guatemala project continues until the end of year 2017 and we will make final report of the project in the spring of 2018.

3.    Members for the funding team
The funding team will ponder SYL’s option for a new direction for our development cooperation work, especially with a view to fundraising. How can we continue our development cooperation work of high quality when circumstances change and the sources of funding from e.g. the Ministry for Foreign Affairs narrow. Members of this team are expected to be inventive and be able to provide points of view on marketing and project funding.

4.    Members of team(s) planning new projects
Those who participate in the planning of new projects are expected to take the greatest responsibility over building new partnerships and working on project plans under SYL’s guidance.

SYL ask the student unions to submit proposals for 2–3 members for the Advisory Board for Development Cooperation. We do not require student unions to have local development cooperation activities and welcome applicants from various background. Applications should include a résumé and a cover letter. In the letter, the applicant can present their views on and experience in the field. Applicants are also asked to include ideas for how they would improve the level of awareness and knowledge of SYL’s development cooperation work at their student union and among students. Applicants should express their interest in positions based on the position profiles outlined above and to describe their language skills. Similarly, we ask applicants to mention plans that could prevent them from attending several meetings (e.g. studying abroad).

We ask that the student unions submit their nominations, including the résumé and cover letter of the candidates, by email at the latest on 14 May 2017 to SYL’s Development Cooperation Coordinator Salla Mäkelä and the member of the executive board in charge of development cooperation, Veera Alahuhta:
salla.makela@syl.fi and veera.alahuhta@syl.fi
In our operations, we emphasize diversity and equal opportunities. We hope to receive applications from persons from diverse backgrounds and genders.

Send your application to the address international@tamy.fi by 7 May 2017.

Contact details:

SYL Board Member in charge of development cooperation
Veera Alahuhta veera.alahuhta@syl.fi
+358 44 906 5006

and SYL Development Cooperation Coordinator Salla Mäkelä
salla.makela@syl.fi
+358 44 7800220

Kehitysyhteistyön tulevaisuus – paneelikeskustelun antia / The future of development cooperation – elements from the panel discussion

In English below.

Osana kehitysyhteistyö- ja ympäristöpäiviä järjestettiin korkean profiilin paneelikeskustelu, jossa panelisteina toimivat Ulkoministeriön erityisvirkamies Suvi Virkkunen, Finnfundin Helena Arlander ja KEPAn Alli Stark. Heidän tehtävänään oli keskustella kehitysyhteistyön tulevaisuudesta, sen haasteista ja Suomen muuttuvasta taktiikasta. Usein käytetyn ja hyväksi todetun taktiikan tavoin aion nostaa esille paneelista kolme pointtia niille, jotka eivät päässeet sitä seuraamaan.

  1. Suomen vahvuudet: Naiset, metsä, vesi ja pitkäkestoinen tuki

Suomi on pieni maa, joten sen tulee avussaan keskittyä tietyille sektoreille, jotka se hallitsee hyvin – emmehän pysty itse tekemään kaikkea. Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa on neljä erityistä painopistettä: naisten ja oikeudet ja asema, kehitysmaiden talouksien kehittyminen, yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky, sekä ruokaturva, veden ja energian saanti sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Suomen painopisteet ovat varsin laajat, ja tällä on myös positiivisia merkityksiä – Suomen kehitysyhteistyön painopisteet eivät vaihdu vuosittain ja hallitusten vaihduttua, vaan ne mahdollistavat pitkän tähtäimen projektien toteuttamisen.

Panelistit nostivat Suomen erityisosaamiseksi vesisektorin, jossa Suomi on maailman johtavia avustajatahoja, koulutuksen, metsät, ja työn naisten oikeuksien parissa. Lisäksi Suomi on saanut kiitosta siitä, että se tekee pitkäaikaisia projekteja, joissa tukea annetaan pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen, ei vain numeroissa mitattavaan lyhyen tähtäimen projekteihin. Lisäksi Suomi työskentelee laajasti kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja valtionjohdon kanssa – apua annetaan siis laajalle rintamalle erilaisia toimijoita. Suomella on paljon erityisosaamista nimenomaan vedestä ja metsistä, ja tätä osaamista voitaisiin käyttää entistä enemmän hyödyksi kehittyvissä maissa luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen aikaansaamiseksi.

Kaiken kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyö saa kiitosta joustavuudestaan: avustusta annetaan sekä kotimaisille että ulkomaalaisille kansalaisjärjestöille ja toimijoille toteuttaa niiden omia prioriteetteja, tavoitteita ja identiteettejä, eikä vain tehdä sitä, mitä Suomi juuri sillä hetkellä haluaa tehtävän.

  1. Suomen kehitysyhteistyön leikkaukset ja painopisteen muutos

Alun positiivisesta ilmapiiristä siirryttiin synkemmille vesille – Suomen kehitysyhteistyöbudjetin leikkauksiin. Vuonna 2015 Suomen hallitus teki päätöksen leikata kehitysyhteistyömenoja 200 miljoonalla eurolla, ja muuttaa vielä 100 miljoonaa euroa rahoituksesta lainaksi. KEPAn tutkimuksen mukaan tämän vaikutukset etenkin kansalaisjärjestöihin ovat merkittäviä: 40% järjestöjen rahoituksesta leikattiin äärimmäisen lyhyellä kuuden kuukauden varoitusajalla, mikä johti siihen, että satoja projekteja täytyi lopettaa, ja usein niissä ei ehditty suunnitella ja toteuttaa toimivaa poistumisstrategiaa. Heidän arvionsa mukaan Suomen kehitysyhteistyöleikkauksien myötä maailman heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä on kadonnut tukea, ja kansalaisjärjestöt ovat nimenneet 30 maata, joista ne ovat joutuneet poistumaan tai lakkauttamaan toimintojaan. Hallitus kehottaa ”tehostamaan toimintaa”, mutta jo ennen leikkauksia kehitysyhteistyöjärjestöt tekivät merkittävästi tehokasta työtä vähillä määrärahoilla – lopputuloksena ei siis ole enemmän vähemmällä tai edes sama vähemmällä, vaan yksinkertaisesti vähemmän vähemmällä.

Budjettileikkausten myötä Suomi on myös esitellyt uutta kehitysyhteistyön painopistemuutostaan, kun rahoitusta ohjataan enemmän Finnfundille, joka investoi ja rahoittaa yritysten toimintaa kohdemaissa. Tätä on kritisoitu paljon esimerkiksi läpinäkyvyyden vuoksi – mistä voidaan tietää, että yritykset tekevät mitä sanovat tekevänsä, ja miten voittoa tavoittelevat yritykset voisivat edistää alueiden kehittymistä paremmin kuin kansalaisjärjestöt, jotka tekevät laajaa koulutustyötä? Finnfund ja Ulkoministeriö korostivatkin paneelissa, että investointi ja yksityisen sektorin kautta toimiminen ovat hyvin YK: Agenda 2030 mukaisia: tavoitteena on kestävä kehitys laajalla toimijapohjalla – mukaan tarvitaan siis muitakin kuin valtiotoimijoita, ja etenkin yksityiset yritykset ja talous tarvitaan mukaan yhteisiin talkoisiin ja kehitysyhteistyöhön. Finnfundin tavoitteena on luoda työpaikkoja ja sitä kautta vahvempaa yhteiskuntaa – työpaikat ja yritykset tuovat verotuloja valtioille, jotka voivat parantaa toimintaansa ja yhteiskuntaa näiden verotulojen voimin. Tarkoituksena on, että rahaa ei vain anneta jatkuvalla syötöllä toimintojen ylläpitämiseksi, vaan pyrkimyksenä on tehdä valtioista omavaraisia, jolloin ne voivat verotuloilla itse pyörittää niitä hankkeita, jotka nyt ovat kehitysyhteistyöorganisaatioiden varassa. Lisäksi työpaikat luovat hyvinvointia myös sitä kautta, että töissä käyvällä on varaa lähettää lapsensa kouluun, ja sitä kautta koulutus leviää. Finnfundin tavoitteena on myös tukea kestäviä ja vastuullisia investointeja: investointien tarkoitus on saada aikaiseksi kehitystä, ja nimenomaan kestävää sellaista – tuetaan yrityksiä, jotka toimivat parhaiden kansainvälisten standardien mukaan kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen.

  1. Onko kehitysyhteistyö nollasummapeliä – tulevaisuuden yhteistyön mahdollisuudet

Paneelissa nousi asteittain selkeästi ilmi se, että tällä hetkellä kansalaisjärjestöt ja Finnfund kokevat olevansa kilpailijoita, jotka tavoittelevat samoja resursseja, ja tässä jaossa syntyy voittajia ja häviäjiä. Kaiken tiedon lähdettä Wikipediaa siteeratakseni Nollasummapeli on peliteoreettinen tilanne, jossa yhden toimijan voitot ovat aina pois muilta toimijoilta. Peliä kutsutaan nollasummapeliksi, koska kaikkien pelaajien tappioiden ja voittojen summa on aina nolla ja jotta pelaajien keskuudesta saataisiin esiin voittaja, täytyy vastaavasti syntyä häviäjä/häviäjät.

Olisiko kuitenkin mahdollista, että kilpailutilanteen sijaan tulevaisuudessa voitaisiin entistä enemmän tehdä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ja muodostaa konsortioita, jotka eri lähtökohdistaan saapuvat yhteen ja rakentavat lopputuloksia laajasta tulokulmasta yhdessä? Esimerkiksi Ulkoministeriö tutkii mahdollisuuksia, jossa rahoitettaisiin tiettyjen toimijasiilojen sijaan ‘lopputuloksia’: Asetetaan tietty tavoite, ja tavoitteen saavuttamiseksi suunnattua rahasummaa saisivat hakea kaikki toimijat, konsortiot, yhteenliittymät, yritykset, kansalaisjärjestöt ja yliopistot haluamissaan ryhmissä esittämilleen projekteille, joiden pyrkimyksenä on saavuttaa asetettu tavoite. Tämän lähestymistavan tavoitteena olisi yhdistää eri tahojen tietotaidot parempien lopputulosten saavuttamiseksi. Ajatuksena tämä sai kiitosta kaikilta tahoilta, mutta ongelmiakin on. Yhteistyö on realistista joillekin tahoille, mutta ei kaikille – etenkin pienemmät yritykset ja kansalaisjärjestöt jäävät kilpailussa jalkoihin, kun niillä ei ole resursseja eikä kykyjä muodostaa laajoja verkostoja suurten päämäärien saavuttamiseksi. Toiveissa kuitenkin on, että yritykset ja kansalaisjärjestöt muodostaisivat entistä tiiviimpää yhteistyötä ja keskustelua. Tällaisesta toiminnasta hyvä esimerkki on Suomen Pelastkaa Lapset –järjestö, joka on järjestänyt suomalaisyrityksille koulutuksia ulkomaanedustustoissa esimerkiksi New Delhissä. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten järjestöt ja yritykset voisivat toimia yhdessä.

Paneelin lopuksi yleisöstä esitettiin vielä tärkeä kysymys: tarvitaanko kehitysyhteistyötä tulevaisuudessa? Vastaus on selkeä: lähitulevaisuudessa kyllä, pidemmällä tähtäimellä toivottavasti ei. Kehitysyhteistyön tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Esimerkiksi Suomi oli sata vuotta sitten täysin kehitysmaa, ja saimme tänne itsenäistymisen ja sotien jälkeen paljon ulkopuolista kehitysapua. Sen voimin nousimme itse kehittyneeksi maaksi, joka auttaa muita – tavoitteena on, että Suomen tarina toistuisi ympäri maailmaa. Tällä hetkellä kehitysyhteistyön tarve kuitenkin on valtava – ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit, sodat, diktatuurit ja ihmisoikeusrikkomukset vaativat jatkuvaa huomiota ja työtä, jotta saisimme paremman huomisen. Kehitysyhteistyön tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tosiasia on, että nopeasti muuttuvat tilanteet tulevat luomaan avun tarvetta. Esimerkiksi Syyria oli verrattain hyvin toimeentuleva ja hyvässä asemassa oleva maa ennen sotaa – nyt se tarvitsee kaiken mahdollisen tuen selvitäkseen päivittäisestä elämästä. On siis ainakin tällä hetkellä hyvin vaikea uskoa, että utopistinen tavoite maailmasta, joka ei tarvitse kehitysyhteistyötä, toteutuisi – siispä jatkakaamme jokainen tahollamme työtä sen eteen, että joskus siihen voisi uskoa.

 _____________________________________________________________________________

As a part of the Environmental and Development Cooperation Days a panel discussion about the future of development cooperation was organized. The panelists were Senior Advisor Suvi Virkkunen from the Foreign Ministry of Finland, Helena Arlander from Finnfund, and Alli Stark from the Finnish NGO platform KEPA. Their task was to discuss the future of development cooperation especially in Finland, the varying challenges in DC work, and Finland’s changing strategy with regards to DC. I want to raise three points from the discussion for those, who were not able to join us in the audience.

  • 1. Finland’s strengths: Women, forestry, water and long-term support

Finland is a small country, so it should have a clear focus in mind when it comes to DC – focusing on sectors it knows well and can have an impact on. Finland’s DC policy has four special focuses: (1) the rights and status of women, (2) supporting the development of the economy in developing countries, (3) democracy and functioning of society, and (4) food security, availability of water and energy, and the sustainable use of natural resources. These focuses are quite wide, and being soh as some positive ramifications – Finland’s DC focus isn’t changing every year and with every government, but enables long-term projects.

The panellists pointed out the water sector as Finland’s special knowledge – Finland is one of the leading donors in the world when it comes to water sector projects. They also gave credit to Finland’s work in education, forestry and women’s rights. Finland has also been noted as a country that does long-term aid projects, where the support is given for long-term results, not just quick-fix results in a short period of time. Finland also works widely with different actors in society – civil-society organizations, companies, and state governments – and thus enabling multi-stakeholder projects and processes. Finland has a lot of special knowledge about water and forestry, and this knowledge could be used even more to support developing countries to use their natural resources more sustainably.

All in all, the Finnish DC gets noted for its flexibility: aid is given to domestic and foreign civil-society organizations and actors to develop their own priorities, goals and identity and not do only what Finland wants them to do.2.

  • 2. The budget cuts and changing focus of Finland’s DC funding

From the positive start we sailed on to deeper waters – the cuts of the state DC funding. In 2015, the Finnish government decided to cut DC funding with 200 million euros, and also change 100 more million euros from funding to loans. According to KEPA, the consequences to civil-society organizations have been drastic: 40% of the funding for these organizations were cut in a short notice – hundreds of projects had to be cut down, and often without time for a proper exit-strategy. KEPA estimates, that Finland’s cuts have affected more than a million people in the most under-developed areas in the world, and civil-society organizations have named at least 30 countries, from where they had to leave or cut projects. The government encourages to “work more effectively”, but already before the cuts the CSOs made remarkably effective job with small resources – so, the end result of the cuts is not ‘more with less’ or even ‘the same with less’, but simply ‘less with less’.

Besides budget cuts, Finland has also shifting its way of supporting DC. It is directing more funding to Finnfund, an organization that invests in companies in receiving countries. This has been criticized a lot, especially concerning transparency – how can we know that the companies do what they say they will do, and how could for-profit companies support the development of regions better than CSOs, who beside everything else also do a lot of educational work? Finnfund and the Foreign Ministry highlighted in the panel, that the new investment-orientation fits well with the UN’s Agenda 2030: the goal is sustainable development with a wide group of actors – to develop, we need other than just states to act, we need especially private companies and the economy to work to reach the development goals as well. Finnfund’s goal is to create jobs and through that a stronger society – jobs and companies create tax-income for states, which can improve their functions and the society through these tax incomes. The goal is, that aid is not just endlessly given to support certain functions, but to make countries self-sufficient, so that they can themselves create development, education, infrastructure and maintain the projects that are currently maintained by CSOs. In addition, jobs create welfare through education, as parents with jobs are able to put their kids to school. Finnfund’s other goal is to support sustainable and responsible investments: the idea of the investments is to create development in the society, and especially sustainable development – they support companies, who maintain the highest international standards, pay taxes and respect the principles of sustainable development.

  • 3. Is development cooperation a zero-sum game – the future of multi-stakeholder approach

Occasionally in the panel the idea arose, that at the moment CSOs and Finnfund are sort of competitors, who reach for the same resources, and in this distribution there are winners and losers. To quote the source of all information, Wikipedia: Zero-sum game is a game theory situation, in which the winnings of one actor are always losses for the other actors. The game is called a zero-sum game, because all the wins and losses in the game combine to a zero, and to have a winner in the game, there always must be losers.

Could it, however, be possible, that instead of a zero-sum game, in the future we could reach a win-win situation and have more cooperation between different actors, and create consortia, that would combine actors from different backgrounds to build wide-range results together? For instance, the Foreign Ministry is looking to possibilities, where they would fund ‘end-results’ instead of certain types of actors: they would set a certain goal, and the funding to reach this goal would be open for anybody – consortia, teams, companies, CSOs, universities, all in self-formed groups with projects whose aim is to reach the set goal. The goal of this approach would be to combine the know-how of different actors to reach better results. The idea seemed positive to all panelists, but problems arose as well. Cooperation is realistic for some, but not to everyone – especially smaller companies and CSOs will be tramped in the competition, when they don’t have the resources and capacities to form wide networks to reach big goals. Hopes are, however, that companies and CSOs could form closer cooperation and discussion. A great example for this phenomenon is Save the Children Finland, who organized education for Finnish companies in foreign countries. This is just one example of how companies and organisations could work together.

At the end of the discussion an important question was raised: will DC be needed in the future? We received a clear answer: in the near future yes, absolutely, but in the far unseeable future hopefully yes. The idea of DC is to make itself unnecessary. For example, Finland was a developing country a hundred years back, and after gaining our independence and especially after the wars we received a lot of ousider DC help. With that help we were able to become a developed country, who helps others – the goal is to duplicate Finland’s story around the world. At the moment, however, the need for development cooperation is enormous – the climate change, wars, dictatorships and affronts against human rights call for constant attention and work to build a better tomorrow. The future of DC is hard to predict, but a sad fact remains that rapidly changing situations will create further need for aid. For instance, Syria was a rather well-off country just a decade ago, but the war has devastated the country, and people need foreign aid even to survive from their day-to-day life. Therefore, it is hard to believe, that the utopistic idea of a world where DC is not needed anymore would come true – so, it remains in our hands to keep each and every one of us working to reach the day, when we can finally believe in that future.

Kehy- ja ymppäpäivät – ohjelmatärpit!

14.-17.11. eli ensi viikon maanantaista torstaihin vietetään Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan vuosittaisia kehitysyhteistyö- ja ympäristöpäiviä. Mukaan mahtuu monenlaista ohjelmaa ja tapahtumaa, kiinnostavia puhujia ja mielenkiintoisia osallistumismahdollisuuksia. Alla on lueteltuna muutamia tärppejä siitä, mitä erityisesti kannattaa mennä seuraamaan!

Tiistaina mahdollisuutesi ovat lähes rajoittamattomat: seuraa YK:n päätöksentekoa malli-YK:n kautta, tanssi rahaa Intia-hankkeelle, ilmaise tulevaisuutta sarjakuvan keinoin, tai seuraa elokuvaa ajomatkasta Suomesta aina Nepaliin asti!

Tiistaina 15.11. klo 9-14 Malli-YK: Youth and Agenda 2030, Luentosali A08, Päätalo

FinMun eli Suomen malli-YK kerää osallistujat edustamaan eri maita ja käsittelemään YK:n tavoin ajankohtaisia kehitysyhteistyökysymyksiä. Agenda 2030 on vuosi sitten YK:ssa allekirjoitettu tavoite- ja strategia-asiakirja, jossa luetellaan tavoitteet tulevaisuuden kehitykselle. Agenda 2030 tavoitteena on kestävä kehitys kaikilla elämän- ja maailman alueilla, ja sen vaikutukset (toivottavasti) ulottuvat meistä jokaisen elämään. Malli-YK:ssa pääset seuraamaan, miten eri valtioita edustavat tahot neuvottelevat nuorten osallistumisesta Agenda 2030 toteutukseen. Lisäksi pääset näkemään käytännössä sitä, miten YK:ssa tehdään päätöksiä. Tämä on paitsi sinulle, jota kiinnostaa kehitys- ja ympäristöagendat, myös sinulle, jonka opinnot mitenkään liippaavat läheltäkään YK:ta – järjestön päätöksentekoa on niin paljon helpompi ymmärtää havainnollistamisen kautta! Ilmoittaudu mukaan viimeistään 13.11. (eli tänään – vielä ehtii!). Lisätietoa työpajan facebook-tapahtumassa: https://www.facebook.com/events/561295487402153/

Tiistaina 15.11. klo 14-17 Feministinen sarjakuvatyöpaja: utopiat, dystopiat ja muuttumattomuus, Luentosali A31, Päätalo

Tule mukaan ilman ennakkoilmoittautumista työpajaan, jossa sarjakuvien kautta pääset käsittelemään tulevaisuudenkuvia. Viime tiistai muutti maailmaa, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi – kenties et vielä osaa oikein käsitellä omia tuntemuksiasi aiheesta, kenties haluat purkaa ahdistustasi kuviin? Sarjakuvatyöpajassa sinun ei tarvitse olla taiteellisesti lahjakas tai luova ihmelapsi, vaan oma itsesi pelkoinesi, toiveinesi ja haaveinesi. Tule liittämään omat ajatuksesi muiden ajatuksiin ja luomaan niistä kuvia!

Tiistaina 15.11. klo 14-16 Bollywood tanssimaraton Intia-hankkeen hyväksi. Danny’s Bollywood Dance Crew, Kauppakeskus Tullintori

Haluaisitko kokeilla jotain uutta tanssityyliä, mutta et oikein keksi mitä? Kaipaisiko opiskeluntäyteinen päiväsi hauskaa ja innostavaa liikuntaa? Tule tanssimaan Tamyn Intia-hankkeen hyväksi! Kahden tunnin aloittelijaystävällinen bollywood-tanssimaraton järjestetään Danny’s Bollywood Dance Crew’n tiloissa. Tullintorin apteekki on sitoutunut maksamaan jokaista osallistujaa kohtaan 5 € Tamyn Intia-hankkeelle, sinun tarvitsee vain tanssia! Mukaan mahtuu enintään 35 osallistujaa ja ennakkoilmoittautuminen alkaa ti 8.11. Maratonin tauoilla tarjolla virvokkeita ja lopuksi arvotaan osallistujien kesken myös pieniä palkintoja. Ohjaus englanniksi.

Ilmoittaudu mukaan:

https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfadI8EgbqPHZmVIDNGhaHbfO5O33AxtD3m4c_PpHSfNGkk8g/viewform

Tiistaina 15.11. Klo 16.15–18.30 Kehy-kino: Autolla Nepaliin Auditorio K103, Linna

Unelmointi voi muuttaa maailmaa! Autolla Nepaliin on joukkorahoitettu hyväntekeväisyyselokuva vuodelta 2014. Elokuva kertoo Juho Leppäsen käynnistämästä Autolla Nepaliin -projektista, jossa Leppänen ja neljä muuta kuskia ajoivat yhteensä yli 20 000 kilometrin matkan Suomesta Nepaliin ja takaisin tavoitteenaan auttaa kathmandulaisen turvakodin naisia. Elokuva esitetään englanninkielisin tekstityksin. Näytöksen lopuksi luvassa keskustelua sekä Store of Hopen esittely.

Hyvä ohjelma jatkuu myös keskiviikkona, jolloin voit käydä kuulemassa järjestötorilla tämän hetken järjestökentän toimijoilta tavoista auttaa, taikka käydä innovoimassa uusia ratkaisuja konkreettisiin haasteisiin Y-kampuksella. Illalla voit myös käydä hyvillä mielin bileisiin, kun Valoa tunnelin päässä –klubitapahtuma valtaa Club Tunnelin, ja vapaaehtoiset sisäänpääsymaksut lahjoitetaan lyhentämättömänä Suomen Punaisen Ristin toimintaan.

Keskiviikkona 16.11. 10-14 Järjestötori, päätalon aula

Haluaisitko osallistua talkoisiin kansainvälisen yhteiskunnan hyväksi? Haluaisitko tukea kehitysyhteistyötä tai auttaa ympäristöä selviämään ilmastonmuuton ongelmista ja peräti torjua niitä? Etkö ole vain löytänyt sopivaa järjestöä, jonka toiminnassa olla mukana, tai eikö aika yksinkertaisesti gradun, työssäkäynnin ja opintojen lisäksi riitä? Keskiviikkona sinulla on mahdollisuus piipahtaa ihan lyhyeksikin ajaksi Järjestötorille kuulemaan vaikkapa Greenpeacelta, Tampereen Unicefilta tai Suomen Punaiselta Ristiltä siitä, miten sinä voisit omien resurssiesi puitteissa auttaa. Kolikko keräyslippaaseen tai uuden asian kuuleminen ja sisäistäminen ovat kaikki askeleita kohti parempaa, kestävämpää yhteiskuntaa.

Keskiviikkona 16.11 Klo 12.00–14.00 Innovaatiot – Pelkkää pöhinää vai uudenlaista ongelmanratkaisua? Y-kampus, Päätalo

Haluatko lähestyä kehitysyhteistyötä ja ympäristöongelmia talouden ja yrittämisen näkökulmasta? Onko ilmastonmuutoksen ratkaisu vain muutaman teknisen / teknologisen innovation päässä? Olisitko parhaiten ympäristöllesi avuksi tuottamassa kekseliäitiä, uusia ratkaisuja polttaviin ongelmiin?

Poikkea Y-kampuksen pop-up-työpajassa ratkomassa konkreettisia haasteita liittyen päivien tematiikkaan – parhaat ehdotukset palkitaan! Samalla kuulet lisää Y-kampuksesta ja sen kehittämistoiminnasta. Tarjolla myös reilun kaupan kahvia ja teetä, jotka tarjoaa Reilu Kauppa ry.

Y-kampus on Tampereen yliopiston innovaatio- ja yritystoimintaa edistävä keskus. Kenties löydät heidän työpajastaan ajatuksen omaksi liikeideaksesi?

 

Keskiviikkona 16.11. Klo 19.00–23.00 Valoa tunnelin päässä -klubi Club Tunneli, Itsenäisyydenkatu 2

Illan aikana lavalle nousevat:

  • Organic Cotton Beat – kahden nuoren naisen duo, jossa yhdistyvät pienet ja suuret laulut arjen riemuista, kauniista ja rumasta, helposta ja vaikeasta, vihasta ja kuumasta lemmestä, sekä maailmanpelastuksesta. OCB:n tärkein missio onkin pelastaa ihmiskunta ja maapallo niitä uhkaavalta tuholta.
  • Tanssiteatteri MD
  • Sinä? Luvassa open mic -mahdollisuus maailmanpelastamiselle
  • Tykittelydisko-dj:t Dolce & Käppänä

Sisäänpääsymaksu on vapaaehtoinen 0-5 € ja lahjoitetaan lyhentämättömänä Suomen Punaisen Ristin Syyrian operaatioon.

Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/964110513693254

Kehy- ja ymppäpäivät jatkuvat vielä torstainakin, ja kenties jopa huipentuvat klo 12-14 järjestettävään paneelikeskusteluun kehitysyhteistyön tulevaisuudesta.

Torstaina 17.11. Klo 10.00–14.00 Tekstiili 2.0: Ompelujamit Ompeluluokka, Virta

Turun Ammattikorkeakoulun Tekstiili 2.0 järjestää ompelujamit, jossa poistotekstiileille surrutellaan yhdessä uusi elämä. Tule paikalle oppimaan lisää tekstiilijätteestä, sen kierrättämisestä ja ompelemisesta! Poistotekstiilejä voit tuoda mukanasi ja niitä lahjoittaa jameihin myös Nextiili. Työpaja on suomeksi ja englanniksi osallistujien toiveiden mukaan.

Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/116988168780850/

Torstaina 17.11. Klo 12.00–14.00 Paneelikeskustelu: Kehitysyhteistyön tulevaisuus Auditorio B1100, Pinni B

Miltä näyttää suomalaisen kehitysyhteistyön tulevaisuus? Mitä rahoitusrakenteiden muutos tarkoittaa nykyisille ja tuleville kehitysyhteistyöhankkeille ja -toimijoille? Asiasta keskustelemassa Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Suvi Virkkunen, Finnfundin salkun- ja riskienhallinnasta vastaava johtaja Helena Arlander sekä Kepa ry:n kansalaisyhteiskuntaan ja edunvalvontaan erikoistunut asiantuntija Auli Starck. Paneelia johtaa YTT Mikko Perkiö Global Health and Development -maisteriohjelmasta. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä koko paneelikeskustelun ajan. Paneelikeskustelu on suomeksi, yleisökysymyksiä voi esittää ja niihin saa vastauksen myös englanniksi.

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/321468428232898/

Torstaina 17.11. Klo 18.00–20.00 Afrikka-ilta Luentosali 6017, Linna

Afrikka-ilta koostuu kohtaamisista, afrikkalaisten ruokien maistelusta, harjoittelukokemusten kuulemisesta ja Afrikka-aiheisten lyhytfilmien katselusta. Myytävänä on myös afrikkalaisia korvakoruja. Ilta aloitellaan Linnan 6. kerroksen aulassa ja huoneessa 6017 klo 17.00. Lämpimästi tervetuloa!

Tapahtumassa tarjolla on siis monenlaista nähtävää ja kuultavaa! Yritin kerätä parhaat tärpit, ja monen sivuin mittainen tekstihän tästä tulikin! Tapahtumissa on jokaiselle jotakin, eikä osallistuminen vaadi suurta ennakkopanostusta tai miettimistä – matalan kynnyksen tapahtumiin osallistuminen takaa suuria elämyksiä, uuden oppimista, makuelämyksiä ja uutta ymmärrystä vaikeisiin kysymyksiin. Lähde rohkeasti mukaan!

Vierailufiiliksiä jälkikäteen / Aftermath of the visit

Noin kaksi viikkoa alkaa olla kulunut vieraidemme lähdöstä, ja nyt lepoloman ja palautumisen jälkeen on aika hieman palata fiilistelemään vierailua, sen tapahtumia, onnistumiskokemuksia ja muistoja.

Vierailun ohjelma oli tiivis ja monipuolinen, ja rankka mutta antoisa niin järjestäjille kuin vieraillekin. Tavoitteenamme oli järjestää ohjelma, josta on heille hyötyä, ja joka samalla on mielenkiintoista, innostavaa ja vaihtelevaa.

Vieraat saapuivat Helsinki-Vantaalle keskiviikkona 31.8. puolentoista päivän matkustamisen jälkeen luonnollisesti väsyneinä, mutta varsin tyytyväisinä matkansa kulkuun. Emme lähteneet illasta matkaamaan Tampereelle, vaan jäimme Espooseen kotimajoitukseen yöksi. Illan ohjelmaan kuului vain päivällinen ja vierailu Espoon tuomiokirkkoon, jossa vieraitamme kiinnosti erityisesti sankarihaudat ja Suomen itsenäisyyden ajan historia.

Torstaina yön levänneenä pääsimme lähtemään Tampereelle, jossa tapasimme opiskelijoita kehyvaliokunnasta ja Shashi antoi haastattelun Aviisille. Etenkin kehyvaliokuntakeskustelun aikana vieraamme kertoivat meille paljon Intian maaseudun tämän hetken tilanteesta ja siitä työstä, mitä GRAVIS seudulla tekee. Kun Shashi ja edesmennyt miehensä perustivat järjestön 46 vuotta sitten, Intian syrjäseutujen kylissä ei ollut minkäänlaista terveydenhuoltoa, ja etenkin naisten terveys oli huonolla tolalla: synnytykset tapahtuivat mutaisella maalla, ja synnytysten jälkeiset infektiot ja taudit olivat yleisiä. Nyttemmin GRAVIS on kouluttanut kyliin terveystyöntekijöitä, ja ylläpitää terveyskeskuksia ja sairaaloita useammalla alueella.

Perjantaina tapasimme Tamyn hallituksen jäseniä ja kiersimme hieman toimistolla. Iltapäivästä lähdimme suuntaamaan mökille Karviaan, Satakunnan pohjoisosiin n. 120 kilometrin päähän Tampereesta. Vietimme siellä viikonlopun tutustuen suomalaiseen maa- ja metsätalouteen (perunannosto, metsän uusiutuminen ja uudistaminen), vanhustenhoitoon vanhainkodissa sekä suomalaiseen kulttuuriin (ruokailut, sauna). Lisäksi vietimme hyvän aikaa leväten ja rentoutuen, sillä pitkästä matkasta toipuminen vaati aikaa, ja suomalainen syyssää vaati myös veronsa; kumpikin vieraistamme oli hieman flunssainen. Viikonlopun aikana ehdimme virkistyä, levätä ja tutustua ympäröivään luontoon ja kulttuuriin.

Palasimme Tampereelle sunnuntaina iltapäivästä, ja vapaaehtoiset opiskelijat esittelivät kaunista kaupunkiamme. Shashi oli koko edeltävän viikon odottanut pääsevänsä maistamaan suomalaisia munkkeja, sillä hän on aikaisemmilla vierailuillaan Suomeen niihin rakastunut, ja ilmeisesti sunnuntaina Pyynikin näkötorni ei jättänyt nälkäiseksi.

Vierailun toinen viikko lähti käyntiin maanantaiaamuna kehyaamiaisella Alakuppilassa, jossa myös varsin mukava määrä opiskelijoita kävi meidän kanssamme keskustelemassa ja vaihtamassa kuulumisia. Paikalle sattui myös Y-kampuksen opiskelijaedustaja, ja pääsimme kuulemaan suomalaisen opiskelijakaupungin innovaatio- ja yritystoiminnan tukemisesta teen äärellä. Lisäksi hieman keskustelimme mahdollisuuksista monipuolistaa yhteistyötä GRAVISin ja yliopiston välillä – kenties vielä joskus pääsemme jollakin kurssilla case-tyyppisesti ratkaisemaan GRAVISin meille lähettämiä tapauksia!

Maanantaina vierailimme myös Huussi ry:ssä, mikä oli kenties koko vierailun opettavaisin ja projektia kehittävin hetki. Huussi ry:llä on laaja ja kattava kokemus kuivakäymälöiden asentamisesta ympäri maailmaa, ja projektista keskusteleminen heidän kanssaan tuotti kummallekin osapuolelle oppimiskokemuksia sekä ajatuksia siitä, mitä käytäntöjä voitaisiin edistää ja kokeilla. Maanantai-ilta puolestaan kului vanhojen tuttujen luona päivällisellä.

Tiistain kaksi merkittävintä antia olivat vieraily Tampereen Tyttöjen talossa sekä Tamyn avajaispäivän infoständi. Tyttöjen talo Tampereella on talo, jonne tytöt voivat tulla koulun jälkeen tutustumaan muihin tyttöihin, saamaan neuvontapalvelua ongelmiinsa ja harrastamaan esimerkiksi tanssia ja näyttelyä turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Tavoitteena on tyttöjen voimaannuttaminen ja itseluottamuksen kasvattaminen. Myös GRAVIS ajaa samoja teemoja, ja pyrkii edistämään nimenomaan naisten asiaa, ja Shashille oli erityisen tärkeää kuulla siitä, että samojen ongelmien ja asioiden kanssa – vaikkakin eri mittakaavassa – tehdään työtä ympäri maailmaa. Tamyn avajaispäivän infoständillä puolestaan pääsimme kertomaan laajemminkin opiskelijoille kehitysvaliokunnan työstä sekä projektista Intiassa. Olimme iloisia saamastamme kiinnostuksesta ja todellisesta halusta auttaa, ja samalla Shashi ja Sangeeta totesivat, etteivät ole muualla Suomessa nähneet näin paljon opiskelijoita kerralla – olivat jopa alkaneet epäillä, että missään ei Suomessa paljoa väkeä ole. No, eivät siinä toki Intiaan verrattuna ole väärässä ollenkaan.

Keskiviikkona vierailu sai arvoisensa päätösvierailun, kun Tamyn tiloissa järjestimme kehytyön Alumni-illan, jossa mukana oli GRAVIS-projektien parissa työskennelleitä ihmisiä viime vuosikymmeniltä. Vanhimmat alumnit olivat vierailleet projektin yhteydessä Intiassa ensimmäisen kerran vuonna 2000, ja edelleen tasaisin väliajoin siellä käyvät. Shashi oli näkyvästi liikuttunut tavatessaan niin paljon vanhoja ystäviä vuosien takaa, ja meistä oli hienoa päästä kertomaan alumneille projektin nykytilanteesta ja jatkuvuudesta.

Vieraamme lähtivät kotia kohti torstaina 8.9. Koko alkuvuoden kestänyt valmistelutyö ja sen toteutus olivat tulleet päätökseen, ja nyt on jäljellä tapahtumista kertominen ja tiedon levittäminen eteenpäin. Toivomme, että vierailun aikana myös uudet ihmiset saivat tietoutta Tamyn kehitysyhteistyöstä ja mahdollisuuksista osallistua sekä olla tukemassa toimintaa.

Erityisen suuri kiitos vierailun onnistumisesta kuuluu monille vapaaehtoisille, jotka olivat mukana projektia järjestämässä. Kaupunkikierrokset, yhteiset lounaat ja tapaamiset olivat vieraillemme matkan parasta antia, ja he suuresti nauttivat opiskelijoiden kanssa keskustelemisesta ja projektista kertomisesta.

Itselleni suurin anti vierailun aikana oli päästä kuulemaan Shashi Tyagin elämäntarinasta ja uskomattomasta urasta, mitä hän on tehnyt kehitysyhteistyön parissa Intiassa. 46-vuotinen työ on tuottanut tulosta, mutta paljon on vielä tehtävää. Aviisin seuraavassa numerossa ilmestyykin Shashin haastattelu, josta pääset lukemaan lisää hänen pitkästä elämänkokemuksestaan ja asioista, mitä hän on matkan varrella nähnyt ja kokenut.

Jos vasta nyt havahduit vierailuun ja Tamyn kehitysyhteistyötoimintaan, ei peli ole menetetty! Kehy- ja ymppäpäivät tulevat 15.-17.11., ja kaipaavat vapaaehtoisia ohjelman järjestäjiä sekä tietysti kuulijoita, ja ensi vuoden kehitysvaliokunnan haku aukeaa loppuvuodesta. Lisäksi näiden sivujen ”osallistu keräykseen” -valikosta löytyy ohjeet projektille lahjoittamiseksi.

_____________________________________________________________________________

It has been now about two weeks since our visitors departed from Tampere, and now after a rest and recuperation period, it’s time to look back to the visit, the events, the success stories and memories.

The visit programme was tight and varying, and heavy but rewarding both to the organizers and to the visitors. Our goal was to create a program that was at the same time useful to the visitors, as well as being fun, interesting and exciting.

The visitors arrived to Helsinki-Vantaa on Wednesday 31st of August after a day and a half of travelling. Naturally they were tired of the trip, but altogether in a positive attitude. In the evening we didn’t depart to Tampere, but instead stayed in Espoo to spend the night at a home-stay. The only programme for the evening was having dinner and visiting the Espoo Cathedral, where our guests showed interest especially in the memorials for the wars.

After a well-rested night, on Thursday we headed to Tampere, where we met students from the DC Committee, and Shashi gave Aviisi an interview. Especially during the meeting with the DC Committee our guests told us a lot about the current situation in rural India, and the work GRAVIS does in the area. When Shashi and her late husband founded GRAVIS 46 years ago, the rural villages of India had no health care whatsoever, and especially the health of women was in a bad shape: women gave birth on bare ground, and post-partum infections and diseases were far too common. Nowadays GRAVIS has educated rural health workers and maintains health centres and a hospital in Rajasthan.

On Friday we met members of the Tamy board and toured Tamy’s office. During the afternoon we departed to a cottage in Karvia, northern part of Satakunta, about 120 kilometres from Tampere. We spend a weekend there familiarising ourselves with Finnish agriculture and forestry (harvesting potatoes, forest regeneration), the nursing home of the elderly, as well as Finnish culture (dining, sauna). We also spent a lot of time resting and relaxing, since recovering from such a long journey takes its toll, and also the Finnish Autumn had an effect: both our guests had a small flu. During the weekend we had time to refresh, rest, and get to know the surrounding nature and culture.

We returned to Tampere on Sunday afternoon, and some of our volunteers showed them around our beautiful town. Shashi had the entire weekend looked forward to tasting the Finnish ”munkki” (donut-kind pastry), for in her earlier visits to Finland she had fallen in love with them, and apparently on Sunday the Pyynikki tower didn’t leave her hopes unfulfilled.

The second week of the visit started on Monday morning at a DC breakfast in Alakuppila, where a good amount of students came to talk with us and exchange a few words. We also met with the student representative of the Y-campus, and we had the chance to hear about the innovation and entrepreneurship support programme of the University. We also discussed a bit about the possibilities of diversifying the cooperation between GRAVIS and the University – maybe one day we get to handle case-studies from GRAVIS as part of our studies!

On Monday we also visited the Dry Toilet Association of Finland, which was maybe the most educating and successful visit of the entire visit. The Dry Toilet Association has a wide expertise in building dry toilets around the globe, and discussing our sanitation project with them gave both parties some learning experiences and some thoughts best practices and possible benchmarking possibilities. Monday evening was spent by enjoying a dinner at an old friend’s home.

The two important aspects of Tuesday were a visit to the Girls’ House in Tampere, and the info stand at the Tamy Opening Day Celebration. The Girls’ House is a place, where girls can come after school to get to know other girls, get advice for their problems and practise for instance dancing and drama in a safe and supporting environment. The idea of the House is to empower these girls and give them confidence. Also GRAVIS is working on similar issues, and seeks to promote and empower women. Therefore, it was especially important for Shashi to hear about other people working with similar objectives and things, albeit in an entirely different scale. On the info stand in the Opening Day Celebrations, on the other hand, we got to share news about the project and about Tamy’s DC work with the students. We were happy to receive genuine interest about the project and a true will to help, and the venue also gave Shashi and Sangeeta the chance to see several students. They did mention that this was the first time in Finland where they saw a crowd, and had even started to doubt whether such a thing as a crowd existed in Finland. Well, compared to India, I too doubt such a thing exists here.

On Wednesday we had the huge pleasure to organise an alumni evening in the Tamy office for people, who had worked with the GRAVIS-project during the last decades. The oldest alumni had visited India the first time in the year 2000, and continue to visit there on a regular basis. Shashi was visibly moved by meeting with so many old friends from years back, and we were thrilled to be able to tell the alumni about the current state of the project and how their work had been carried on.

Our visitors departed from Finland on Thursday the 8th of September. The preparations that had taken place for the entire year and the realisation were done, and what remains is to spread the word about the events and knowledge about the project and ways to help. We hope, that during the visit also new people gained knowledge of Tamy’s DC work and the possibilities to participate.

A special thanks for the success of the visit belongs to our volunteers, who were involved in the programme. City tours, lunches and meetings gave our visitors some of their best memories from Tampere, and they greatly enjoyed discussing with students and sharing their stories about the project.

For myself, the most valuable part of the visit was to hear Shashi Tyagi sharing her experiences and her life story about her work in development cooperation in rural India. A career of 46 years has created and seen change, byt a lot remains to be done. In the next edition of Aviisi there is an interview of Shashi, where she tells more about her history and the things she has seen and experienced throughout her life.

If you only now found out about the visit and Tamy’s DC work, everything is not lost yet! The Environmental and Development Cooperation Days will be organised between the 15th and the 17th of November, and still need volunteers to organise the event and of course participants to the events, and the application period for the DC Committee for next year opens up by the end of the year.

Johanna, Shashi Ji ja Sangeeta tutustuivat suomalaiseen metsämaastoon ja puolukoiden ja sienien keräämiseen. / Johanna, Shashi Ji and Sangeeta visited a Finnish forrest to collect some lingonberries and mushrooms.
Johanna, Shashi Ji ja Sangeeta tutustuivat suomalaiseen metsämaastoon ja puolukoiden ja sienien keräämiseen. / Johanna, Shashi Ji and Sangeeta visited a Finnish forrest to collect some lingonberries and mushrooms.
Vapaaehtoiset näyttivät Tamperetta vieraillemme sunnuntai-iltana. / Our volunteers gave Sangeeta and Shashi a Tampere-tour on Sunday.
Vapaaehtoiset näyttivät Tamperetta vieraillemme sunnuntai-iltana. / Our volunteers gave Sangeeta and Shashi a Tampere-tour on Sunday.
Tamyn avajaispäivillä Kehyvaliokunnan aktiivit pitivät hankeaiheista kojua. / On Tamy Opening Day Celebration members of the DC Commitee had an info stand about the project.
Tamyn avajaispäivillä Kehyvaliokunnan aktiivit pitivät hankeaiheista kojua. / On Tamy Opening Day Celebration members of the DC Commitee had an info stand about the project.

Intialaiset vieraat Suomessa 31.8.-8.9. / Indian visitors in Finland 31.8.-8.9.

Heti syyskuun alussa toteutuu jo pidemmän aikaa suunniteltu intialaisten GRAVIS-järjestön edustajien hankematka Suomeen ja Tampereelle tutustumaan TAMYyn, sen työntekijöihin, aktiiveihin, kehytoimintaan ja opiskeluympäristöön. GRAVISin henkilökuntaa vierailee Tamyn luona jokaisen projektin yhteydessä. Näiden vierailujen tarkoituksena on tutustuttaa avaintoimijoita toisiinsa, tutustuttaa intialaisia ystäviämme suomalaisiin toimintatapoihin, ja viedä projektia eteenpäin suoralla keskusteluyhteydellä.

Vieraaksemme saapuu kaksi naista, Shashi Tyagi ja Sangeeta Inda. Shashi on 70-vuotias GRAVISin perustajajäsen, joka tällä hetkellä toimii GRAVISin hallituksen sihteerinä. Hän on Intiassa tunnettu naisten oikeuksien ajaja, ja hän on työskennellyt etenkin maaseudun kehittämisen puolesta jo 46 vuotta. Hän on ollut kouluttaja koko ikänsä, ja on monien GRAVISin projektien kautta levittänyt tietoa niin ravinnosta, terveydestä, sanitaatiosta kuin naisten asemastakin. Sangeeta puolestaan on 35-vuotias GRAVIS-tulokas. Vuosi sitten hän aloitti GRAVISissa projektikoordinaattorina, ja vastaa muun muassa TAMYn tukeman projektin kenttätoiminnoista.

Vierailu kestää kokonaisuudessaan reilun viikon, ja sen aikana on tarkoitus tutustua yliopisto- ja opiskelijaelämään, suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan, vierailla koulussa ja sairaalassa, tavata vanhoja ja uusia tuttuja, osallistua TAMYn avajaispäivään, kokata yhdessä alumni-illassa ja keskustella projektin tulevaisuudesta. Ohjelma tulee olemaan tiivis, mutta etenkin TAMYn avajaispäivän aikana on tarkoitus tavata opiskelijoita kampuksella. Tervetuloa moikkaamaan!

Vierailun aikana ja sen jälkeen tähän blogiin päivitetään kuvia ja tekstejä reissun kulumisesta ja vieraidemme sekä projektin kuulumisista.

______________________________________________________________________

In the very beginning of the new semester, a long-waited and planned visit of representatives of the Indian GRAVIS-organization to Tampere will take place. The representatives will come to Finland and to Tampere to get to know TAMY, it’s workers and active students, development coordination programme and university life. Representatives of GRAVIS visit Tampere as part of every project TAMY does in coordination with said organization. The idea of these visits is for the key actors to get to know each other, to introduce our Indian friends to Finnish habits, and to develop the project with face-to-face action.

This time we will be visited by two renowned women, Shashi Tyagi and Sangeeta Inda. Shashi is a 70 years old GRAVIS founder, who has already visited Finland a few times in the past. She is currently the Secretary of GRAVIS Board and is a noted female rights activist in India, and has worked on rural development for about 46 years. She has been an educationist her whole life, and through her work she has spread information about nutrition, health, sanitation and women’s rights. Sangeeta, in her part, is 35 years old and has been working for GRAVIS for one year. She is a Programme Coordinator, and also looks after the field level activities of the project supported by TAMY. This is her first time in Finland.

Altogether, the visit will last for about a week, and during that time we hope to get to know the student and university life in Tampere, familiarize ourselves with Finnish history and traditions, visit a school and a hospital, meet old and new friends, take part in the Opening Celebration of TAMY, learn to cook Indian food in an alumni-event, and discuss the future of the project. The

programme will be quite hectic, but especially during the TAMY Opening Celebration the visitors would like to meet students and discuss with them. Welcome to meet us!

During and after the visit we will write more to this website and post pictures and tales of how our visitors and our project are doing. Stay tuned!